Väitös: Menestyksekäs kyvykkyyden kehittäminen vaatii organisaatiolta muutakin kuin ...
"Jokainen organisaatio seuraa omaa yksilöllistä polkuaan kyvykkyyden kehittymisessä. Siksi paljon käytetyt, valmiit oppikirjareseptit kyvykkyyden kehittämiseen eivät takaa onnistumista", sanoo Vaasan yliopistossa perjantaina 9. helmikuuta väittelevä Aurangzeab Butt.
Butt tarkastelee tuotantotalouden väitöskirjassaan organisaation kyvykkyyden kehittämistä. Näkökulmana hänellä on projektiportfolion eli projektisalkun hallintaan liittyvän kyvykkyyden kehittäminen.
Butt tarkastelee tuotantotalouden väitöskirjassaan organisaation kyvykkyyden kehittämistä. Näkökulmana hänellä on projektiportfolion eli projektisalkun hallintaan liittyvän kyvykkyyden kehittäminen.
– Organisaation kyvykkyys tarkoittaa sen potentiaalista kykyä ja mahdollisuuksia saavuttaa järkeviä tuloksia, kuten kyvykkyyttä kehittää uusia tuotteita. Liiketoimintaorganisaatiolla voi olla useita erilaisia kyvykkyyksiä, joilla ne voivat luoda asiakkailleen arvoa, Butt luonnehtii.
Buttin mukaan organisaatiot kehittävät, ylläpitävät ja yhdistelevät erilaisia kyvykkyyksiä vastauksena muuttuviin liiketoimintaympäristöihin.
– Organisaation kyvykkyyden tuloksellisuus on riippuvaista kyvykkyyden kehittymiseen liittyvästä liiketoimintaympäristöstä. Johtajien on tärkeää ymmärtää, että organisaatiot ovat järjestelmiä, jossa yhden kyvykkyyden kehittäminen vaikuttaa myös muihin kyvykkyyksiin. Yhden kyvykkyyden kehittämisen painottaminen johtaa vain lyhyen tähtäimen tuloksiin, sillä yksittäisen kyvykkyyden arvonluontimahdollisuudet vähenevät muuttuvassa ympäristössä, varottaa Butt.
Erilaiset polut kyvykkyyden kehittymiseen
Butt rakentaa väitöskirjassaan viitekehyksen kyvykkyyden kehittymisen tutkimista varten ja soveltaa sitä tapaustutkimuksen kohteena olevan teollisuusyritykseen, josta hän on kerännyt aineistoa yhdeksän vuoden ajalta. Tutkimustulokset osoittavat, että projektisalkun hallintaan liittyvien kyvykkyyksien kehittymisen polut monikansallisen yrityksen kolmessa eri liiketoimintayksikössä eroavat toisistaan.
Buttin mukaan tämä johtuu siitä, että kyvykkyyksien kehittämisen konteksti on erilainen eri liiketoimintayksiköissä ja niissä opitaan hyvin erilaiset tavat kehittää kyvykkyyttä.
Tapaustutkimus osoittaa myös sen, että organisaation tehokas toiminta ei ole minkään yksittäisen kyvykkyysosatekijän seurausta. Sen sijaan kaikki tunnistetut oppivan organisaation oppimiskeinot eli yhden, kahden ja kolmen palautekehän oppimisen perustyypit kehittävät tehokkaasti toimivan organisaation kyvykkyyksiä.
Buttin tutkimuksen mukaan kyvykkyyden kehittymisprosessi muodostuu improvisoiduista hienosäätö-, uudelleenjärjestely- ja muokkausvaiheista. Niiden tuloksena organisaation kyvykkyys pysyy aina yksilöllisenä ja voi siten tuottaa vaihtelevia tuloksia.
Lisätiedot
Aurangzeab Butt puh. 050 575 5607, sähköposti: aurangzeab.butt(at)student.uwasa.fi
Butt, Aurangzeab (2018): A longitudinal study of organizational capability development process — rendering project portfolio management capability (PPMC). Acta Wasaensia 396. Vaasan yliopisto.
Julkaisun pdf: //materiaali/pdf/isbn_978-952-476-796-5.pdf
Julkaisun tilaukset: http://bit.ly/2Bem2tk (Juvenes verkkokirjakauppa)
Väitöstiedot
M.Sc. Aurangzeab Buttin tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”A longitudinal study of organizational capability process – rendering project portfolio management capability (PPMC)” tarkastetaan perjantaina 9.2.2018 klo 12 alkaen Vaasan yliopiston päärakennuksen (Tervahovi) auditorio Kurténissa.
Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimivat professori Constantin Bratianu (Bucharest University of Economic Studies) ja professori Pekka Kess (Oulun yliopisto) ja kustoksena dosentti Marja Naaranoja.
Mitä mieltä olit jutusta?