Väitös: Länsi-Euroopan osuuspankit ja säästöpankit toivat vakautta talouskriiseihin
Kauppatieteiden maisteri Jari-Mikko Meriläisen väitöskirjatutkimuksesta käy ilmi, että Länsi-Euroopan osuuskuntamuotoiset pankit ja säästöpankit toimivat iskunvaimentimena vuosien 2008–2009 finanssikriisissä ja sitä seuranneessa Euroopan velkakriisissä.
– Osuuskuntamuotoiset pankit ja säästöpankit eivät osallistuneet talouskriisiä edeltävään rajuun luottokannan kasvuun eivätkä ne liikepankkien tavoin leikanneet antolainaustaan finanssikriisin puhjetessa. Sen vuoksi niiden luottokannan kasvu oli selvästi vähemmän suhdanteista riippuvaista kuin liikepankeilla, sanoo Vaasan yliopistossa perjantaina taloustieteen alalta väittelevä Meriläinen.
Luottokannan aaltoliike lievempi ”osuuspankkimaissa”
Koska osuuskuntamuotoisilla pankeilla ja säästöpankeilla on tietyissä Keski- ja Pohjois-Euroopan maissa merkittäviä markkinaosuuksia, luottokannan kasvu oli näissä maissa keskimäärin selvästi vähemmän syklistä kuin se oli maissa, joiden pankkisektori koostuu pääosin liikepankeista.
Väitöskirjan tuloksista voi todeta, että osuuskuntamuotoiset pankit ja säästöpankit ovat suunnitelleet toimintansa vakautta ja toiminnan jatkuvuutta silmälläpitäen.
Pankkien ei pitäisi kiihdyttää shokkeja
Uusi, parhaillaan käyttöönotettava pankkisääntelyjärjestelmä Basel III painottaa yhtenä osa-alueenaan nimenomaan sitä, että pankkisektorin tulisi toimia iskuja pehmentävänä tekijänä sen sijaan, että se välittäisi siihen kohdistuneet shokit reaalitalouteen.
Meriläisen tutkimustulokset osoittavat, että Basel III:n tavoitteet on monilta osin toteutettu vapaaehtoisesti Länsi-Euroopan voittoa tavoittelemattomissa osuuskuntamuotoisissa pankeissa ja säästöpankeissa. Niiden rahoituspohja on vakaampi kuin liikepankeissa, ja ne ennakoivat tulevia luottotappioitaan keräämällä niitä varten reservejä. Näillä molemmilla on todettu olevan luototuksen syklisyyttä lieventävä vaikutus.
”Osuuspankit ja säästöpankit säilyivät voittajina taantumassa”
Meriläisen mukaan syyt eroille osuuskuntamuotoisten pankkien, säästöpankkien ja liikepankkien toimintatavoissa ovat liiketoiminnan fundamenteissa. Osuuskuntamuotoiset pankit ja säästöpankit eivät ole yksisilmäisesti voittoa ja osakkeenomistajien etua maksimoivia pankkeja, vaan niiden toiminnan tavoitteet ovat monimuotoisempia ja eri sidosryhmien etuja huomioonottavampia.
– Sen vuoksi liikepankit täytyy sääntelyllä pakottaa siihen, mikä voittoa tavoittelemattomissa osuuskunnissa ja säästöpankeissa on jo toteutettu omaehtoisesti. Osuuskuntamuotoiset pankit ja säästöpankit toivat vakautta vuosien 2008–2009 myllerrykseen ja selviytyivät kiistatta voittajina Eurooppaa runnelleesta taantumasta, hän sanoo.
Espanja muodostaa tässä asiassa poikkeuksen: sen vuosisatainen säästöpankkisektori romahti ja katosi Espanjan taloutta vavisuttaneessa kiinteistökuplassa.
Lisätiedot
KTM Jari-Mikko Meriläinen, puh. 050 521 9367, sähköposti: jmerilai(ät)uwasa.fi
Meriläinen, Jari-Mikko (2017) Essays on financial stability and bank ownership type. Acta Wasaensia 391. Vaasan yliopisto. University of Vaasa.
Julkaisun tilaukset: verkkokauppa Juvenes
Tietoa väittelijästä
Jari-Mikko Meriläinen on syntynyt vuonna 1978 Iisalmessa. Hän on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2011 Vaasan yliopistosta. Hän asuu Vaasassa ja työskentelee tällä hetkellä apurahatutkijana Vaasan yliopiston taloustieteen oppiaineessa.
Väitöstilaisuus
KTM Jari-Mikko Meriläisen taloustieteen alaan kuuluva väitöstutkimus “Essays on Financial Stability and Bank Ownership Type” tarkastetaan perjantaina 8.12.2017 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa (K218, Tritonia).
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Giovanni Ferri (LUMSA University, Italia) ja kustoksena professori Panu Kalmi. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Mitä mieltä olit jutusta?