Senioristrategi Tuukka Kemppainen muistuttaa, että viimeiset kymmenen vuotta toivat paljon uhkia ja epävarmuutta markkinoille, kuten Brexitin, koronakriisin, Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja minipankkikriisin, mutta silti maailman osakeindeksi kasvoi samaan aikaan 160 prosenttia.
Uutisvirta on viime ajat ollut täynnä Yhdysvaltain presidentti Trumpin päätöksiä, uhkauksia ja yllättäviä ulostuloja. Etenkin Trumpin määräämät tuontitullit ovat ravistelleet markkinoita. Kemppaisen mukaan tullit ovat huono asia, joka voi vaikuttaa talouskasvuun negatiivisesti, mutta niitä ollaan toisaalta osattu odottaa.
Hän kuitenkin näkee, että osakemarkkinoiden nousutrendi olisi tulleista huolimatta jatkumassa, sillä yritysten tuloskasvun odotetaan jatkuvan vahvana tänä vuonna Yhdysvalloissa ja Euroopassa, keskuspankit ovat inflaation hidastuessa leikkaamassa korkoja, Euroopan kasvun odotetaan toipuvan matalilta tasoilta. Danske Bank uskoo tällä hetkellä, että rahan tai aselevon todennäköisyys Ukrainassa tänä vuonna on 80 prosenttia, kun vielä tammikuussa se oli 60 prosenttia.
Kemppainen kertoo, että hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta vuonna 2006. Hän on toiminut valmistumisensa jälkeen eQ Bankissa, Danske Bankissa ja Index Varainhoidossa. Hän aloitti Danske Bankin sijoitusstrategiatiimin senioristrategina tämän vuoden alussa. Kemppainen onkin esiintynyt alkuvuonna useasti mediassa, sillä hän toimii pankin puhehenkilönä rahoitusmarkkina- ja sijoitusstrategia-aiheissa.
Tieteestä eväitä sijoittamisen kehittymiseen
Sijoitusillan toinen esiintyjä, eli LähiTapiola Varainhoidon johtaja Sakari Jääskeläinen puhui sijoittamisen opeista ja mahdollisuuksista. Hän kertoi, kuinka rahoitustieteen kehitys on tuonut lisäinformaatiota, jolla saadaan tarkempi kuva sijoitusmarkkinoista ja arvopapereista.
– Tiede ja sijoittamisen kehitys kulkevat käsi kädessä, hän muistutti.
Hän mainitsi useita malleja ja faktoreita, kuten modernin portfolioteorian, pääomavarojen hinnoittelumallin, tehokkaiden markkinoiden hypoteesin, intertemporaalisen pääomavarojen hinnoittelumallin, arvoyhtiöfaktorin ja multifaktorimallin, pienyhtiöfaktorin ja kannattavuuspreemion. Esimerkiksi pienyhtiöpreemio tarkoittaa sitä, että on havaittu, että markkina-arvoltaan pienimmät pörssiyhtiöt ovat historiallisesti tuottaneet paremmin suurempiin yhtiöihin verrattuna. Vastaavasti arvoyhtiöpreemio tarkoittaa, että arvoyhtiöihin sijoittaminen on tuottanut muita paremmin pitkällä aikavälillä.
Jääskeläinen kertoi, että markkinoiden päihittäminen on kuitenkin äärettömän haastavaa. Vain 18 prosenttia yhdysvaltalaisista aktiivisista osakerahastoista on selviytynyt ja tuottanut vertailuindeksiään korkeampaa tuottoa viimeisen 20 vuoden aikana.
Ei ole olemassa luotettavaa keinoa ennustaa markkinoiden tulevia tuottoja. Hän muistuttikin, että sijoittajan kannattaa keskittyä asioihin, joihin voi vaikuttaa. Eli tehdä omia tarpeita ja omaa riskinsietokykyä vastaava sijoitussuunnitelma, tasapainottaa riskit ja tuotto-odotukset, hajauttaa laajasti, hallita kustannuksia ja noudattaa omaa suunnitelmaa pitkäjänteisesti.
Kryptovaluuttojen monet riskit
Illan päätti Vaasan yliopiston rahoituksen nuorempi apulaisprofessori Niranjan Sapkota, joka on erikoistunut kryptovaluuttojen tutkimukseen. Hän esitteli yleisölle kryptovaluuttojen riskejä ja mahdollisuuksia. Hän eritteli 13 erilaista riskiä, jotka liittyvät kryptovaluuttojen turvallisuuteen, yhteiskunnalliseen tilanteeseen, systeemiseen riskiin, koulutustasoon, valuuttojen säilytykseen, skaalautuvuuteen, huijauksiin, spekulointiin, vakauteen, maksukyvyttömyyteen, kestävään kehitykseen, eristäytymiseen sekä markkinoiden sentimenttiin.
Vaasan yliopiston ystävien ja alumnien Vaasan yliopistoseura ry ja LähiTapiola järjestivät Sijoitusillan Vaasan yliopistolla nyt kolmatta kertaa. Illan juontajana toimivat Annemari Vanhaviitakoski ja Ilpo Ojala Vaasan yliopistoseurasta, loppupuheenvuoron piti Minna Jeronen LähiTapiola Varainhoidosta.