Ilmastonmuutos on yhteinen huoli

Vaasan yliopiston innovaatioihin ja yrittäjyyteen keskittyneen InnoLab -tutkimusalustan ja E2 Tutkimuksen hankkeessa on selvitetty kansalaisten, kuntapäättäjien ja suuriyritysten johtajien suhtautumista ilmastonmuutokseen. Eniten huolettavat sen vaikutukset globaalisti haavoittuvaisimmille alueille ja tulevien sukupolvien elämään.

Pelottaa ja samalla ei kiinnosta ollenkaan

Tutkimus on päättynyt vuonna 2020, jolloin Ilmassa ristivetoa -hankkeessa julkaistiin selvitys suomalaisten suhtautumisesta ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutoskeskustelu nostaa ihokarvat pystyyn, se voi pelottaa, huolestuttaa – tai pitkästyttää. Edelleen on ihmisiä, joskin vähemmistössä, jotka eivät usko ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamiin vaikutuksiin maapallolla.

– Useimpia kuitenkin ajatus vaivaa. Ilmastoasioita mietitään päivittäin, toteaa hankkeen tutkija ja Vaasan yliopiston vastuullisuusjohtaja Tommi Lehtonen.

Kansalaisten suhtautuminen ilmastonmuutosta käsittelevään julkiseen keskusteluun on kaksijakoista. Enemmistö kertoo saaneensa tietoa oman elämänsä ilmastovaikutuksista ja kokee haluavansa tehdä enemmän ilmastotekoja. Samalla enemmistö suomalaisista pitää keskustelua tavallista ihmistä syyllistävänä ja uutisointia vaikeaselkoisena. Tietoa kaivattaisiin lisää ja mielellään selkeässä muodossa.

Image

Mitä voi tehdä?

Tiedetään, että jotain ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitäisi tehdä. Tutkimuksen mukaan kansalaisten suosituimpia ja heidän mielestään vaikuttavimpia ilmastotekoja ovat jätteiden kierrättäminen ja kulutuksen vähentäminen – mitä se kenellekin tarkoittaa. Todellisuudessa jätteiden kierrättämisen vaikutus yksilön hiilijalanjälkeen on kuitenkin melko pieni.

– Suurimmat arjen ilmastovaikutukset liittyvät liikenteeseen, asumiseen ja ruokaan. Jos voi vähentää yksityisautoilua ja lisätä julkisen liikenteen käyttöä, siirtyä öljylämmityksestä kaukolämpöön tai maalämpöön tai voi vähentää lihan osuutta ruokavaliostaan on tehnyt jo paljon, Lehtonen sanoo.

Jos vielä vähentää lentomatkoja ja ylipäätään erilaisia hankintoja, on ilmastotekojen listalla oikeasti tärkeitä ja vaikuttavia asioita. Harvoin ilmastotoimiin tarttuminen on kiinni siitä, ettei tiedetä, mitä pitäisi tehdä.

Ilmastotoimiin tarttumista voi jarruttaa toimenpiteisiin liittyvät kustannukset tai luopuminen omista tottumuksista ja tavoista. Aurinkopaneelit katolleen asentaa se, jolla on varaa. Yksityisautoilusta, liharuoasta tai vuosittaisista ulkomaanmatkoista ei luovuta siksi, että se on hankalaa, vaan koska se on epämukavaa. Kaivataan ilmastotekoja, joiden eteen ei tarvitse nähdä vaivaa.

– Hyvät ja kustannustehokkaat esimerkit antavat perustan omille ilmastotoimille. Toki asiantuntijoiden ja julkisuuden henkilöiden tekemällä valistustyölläkin voi olla oma merkityksensä, mutta usein vaikuttavimmat esimerkit ovat lähipiirin, sukulaisten ja ystävien antamia.

Ei me, jos ei muutkaan

Ilmastonmuutoksen hillinnässä kansalaisia ja kuntapäättäjiä huolestuttaa Suomen ponnistelujen valuminen hukkaan. Ajatellaan, etteivät muut maat tee tarpeeksi tai laita korttaan kekoon ollenkaan. Koetaan, että Suomen tekojen merkitys jää pieneksi.

– Osa suomalaisista ajattelee, että omat henkilökohtaiset vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ovat niin vaatimattomia, että niillä ei ole merkitystä, Lehtonen pohtii.

Toinen joukko suomalaisia kuitenkin ajattelee, että omilla pienilläkin teoilla ja valinnoilla on merkitystä – omat ilmastoteot toimivat esimerkkinä, ja toisaalta toimiminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi luo toivoa ympärille.

– Suomalaiset näkevät itsensä luontoihmisinä ja lähtökohtaisesti pitävät ympäristöä arvossaan ikään kuin osana kansallista identiteettiä. Samalla ehkä ajatellaan, että kestävä elämäntyyli on luonteva osa tätä jatkumoa.

Pelkkä mielikuva katajaisesta kansasta ei vaikuta tarvittaviin ilmastotoimiin. Yksittäisten suomalaisten päästöt globaalissa mittakaavassa ovat nimittäin suuret. Eri laskelmien mukaan niiden pitäisi laskea 70–90 prosenttia, mikäli ilmastonmuutosta halutaan hillitä.

Ilmastonmuutos herättää ristiriitoja ja vastakkainasettelua

Yksi huolenaihe on yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntyminen ja pelko siitä, etteivät ihmiset ymmärrä tilanteen vakavuutta.

Lähes 40 prosenttia kansalaisista kokee säännöllisesti ristiriitoja ilmastonmuutosta koskevien käsitystensä ja käytännön toimiensa välillä. Koetut ristiriidat liittyvät liikkumis- ja kulutusvalintoihin.

– Ihmiset esimerkiksi pitävät yksityisautoilua ympäristölle haitallisina, mutta käyttävät silti henkilöautoa.

Päättäjät ja johtajat eivät kipuile ihan niin usein ristiriitojen kanssa kuin kansalaiset. Suuriyritysten johtajat kamppailevat eniten matkustamiseen liittyvien valintojen kanssa.

Päättäjillä ristiriidat liittyvät muun muassa ilmastotoimien kustannuksiin ja tehokkuuteen. Lehtonen kertoo, että esimerkiksi uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen investoiminen voi olla etenkin pienille ja vaikeassa taloustilanteessa oleville yrityksille mahdotonta toteuttaa.

– Tilanne voi olla se, että yrityksen kannalta säästöjen ja ilmastohyötyjen pitäisi näkyä heti, vaikka varsinkin taloudellisia vaikutuksia voidaan joutua odottamaan vuosikausia. Tällöin myös suhtautuminen ilmastohyötyihin saattaa liudentua ajattelutavaksi, että ”meidän yrityksemme rooli tai vaikutus ilmastomuutoksen hillinnässä on joka tapauksessa hyvin pieni”, Lehtonen summaa.