Yllättävät menot kurittavat kukkaroa - näin suuri pahan päivän puskurirahastosi tulisi olla
Kodinkoneet tuskin kuitenkaan hajoilevat tämän tästä, kuten usein säästöesimerkeissä väitetään. Mutta odottamattomiin kuluihin on hyvä varautua. Pyytämättä ja yllättäen tapahtuvissa tilanteissa tarvitaan rahaa, joka on käden ulottuvilla eli helposti saatavissa ilman sen kummempaa asiointia pankin kanssa.
Vaikka puhutaan puskurirahastosta, niin varsinaisesta rahastosta ei tällä kertaa ole kyse. Oikeastaan nyt puhutaan rahasta, joka lepää ihan tavallisella käyttötilillä valmiina olemaan avuksi hädän hetkellä.
Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi sanoo, että puskurirahaston olisi suotavaa vastata suuruudeltaan parin kuukauden palkkaa. Puhutaan siis useammista tonneista. Summa kuulostaa äkkiseltään aika suurelta ja ehkä vähän elitistiseltä. Miten ihmeessä sellaisen summan saa kasaan ja ylläpidettyä?
– Säästäminen on pitkälti tottumiskysymys, Kalmi aloittaa ja rohkaisee, ettei usean tonnin pahan päivän rahastoa tarvitse nyhjäistä tyhjästä.
– Puskurirahaston kartuttamiseksi kannattaa siirtää palkasta sivuun aina tietyn verran. Itseään voi myös helpottaa automatisoimalla maksuja. Tilille voi esimerkiksi laittaa toistuvan asetuksen, että tietty osa palkasta menee suoraan rahastoihin tai puskuritilille.
Säästökohteiden puntarointia
Kun elinkustannukset kasvoivat kohisten, alkoi kiivas keskustelu siitä, kuka kärsii eniten. Ottaako keskiluokka eniten osumaa vai vahingoittuvatko vähävaraiset? Katsotaan kärsijäksi sitten kuka tahansa, niin kuluneiden vuosien tiukat taloustilanteet kumisevat yhden jos toisen kukkaroissa.
Kokemus sinänsä ei välttämättä ole ollut huono – itse kukin on saanut pontta päivittää taloustietotaitoaan ja miettiä, mihin rahansa oikeastaan haluaa laittaa.
- Nyt pyritään säästämään hyödykkeistä, jotka eivät kuitenkaan ole välttämättömyyksiä. Tällaisia säästökohteita ovat esimerkiksi matkat tai harrastukset, Kalmi pohtii.
Jotta siis palkasta saisi siivun verran syrjään säästöjä kasvattaakseen, vaatii se todennäköisesti luopumista jostain tai ainakin on syytä tarkastella oman kotitalouden rahavirtaa kriittisesti.
Omista tavoista, tottumuksista ja rutiineista luopuminen kirpaisee aina, mutta tapoja säästää on monenlaisia. Siinä missä yksi lämmittää taloaan mieluummin puilla kuin sähköllä, toinen jää etätöihin säästääkseen polttoainekuluissa ja kolmas vie töihin omat eväät sen sijaan, että kävisi nauttimassa ateriansa lounasravintolassa.
Välttämättömyyksistä ei säästetä
– Sinänsä niukkuuden kanssa eläminen ei ole uusi asia, Vaasan yliopiston markkinoinnin vanhempi tutkija, dosentti Henna Syrjälä aloittaa.
Mitä nimittäin niin sanottuun ”välttämättömään kuluttamiseen” tulee, niin se on Syrjälän mukaan hyvin pitkälti aikaan, paikkaan ja kulttuuriin sidoksissa oleva asia.
Syrjälä kumppaneineen on tutkinut Kuluttajat ja vastuullisuus liiketoiminnan uudistajina -hankkeessa korkeakouluopiskelijoiden, downsiftareiden ja vähävaraisien suhtautumista välttämättömyystarvikkeiden kuluttamiseen.
– Opiskelijoiden kokemus välttämättömistä asioista kuluttamisessa on hyvin erilainen kuin vähävaraisilla. Kuitenkin kaikenlaisilla kuluttajilla kuluttamiseen liittyy vahvasti sosiaalinen puoli. Tekemällä tiettyjä asioita tai pukeutumalla tietyllä tavalla voi osoittaa kuulumistaan tiettyyn joukkoon.
Siinä missä välttämättömyyksiksi ajattelisi äkkiseltään ruoan, asumiskulut tai ehkäpä auton, niin opiskelijoille nämä näyttäytyivät eri tavalla.
Heille esimerkiksi matkapuhelin, kuntosalijäsenyys tai hintava mekko tiettyyn tapahtumaan olivat välttämättömyyksiä, joista ei haluta säästää.
– Kuntosalijäsenyys mahdollistaa pääsyn paitsi tiettyyn saliporukkaan, niin myös niin sanottuun ”itsestään huoltapitävien ryhmään”.
Jäitä hattuun
Hinnakkaiden ostosten edessä Kalmi neuvoo laittamaan jäitä hattuun, mikäli siihen on sillä hetkellä aikaa ja mahdollisuus. Jääkaapin sanoessa itsensä irti kriittisellä hetkellä, ei tuumaustaukoon liene varaa vaan kauppaan on syytä marssia sillä sekunnilla. Silloinkin oloa helpottaa, kun kodinkoneen summa on jo etukäteen säästettynä.
Mutta jos edessä on vaikkapa lomamatka, niin Kalmi kannustaa säästämään tarvittavan summan etukäteen.
– Lähtökohtaisesti on aina parempi säästää etukäteen kuin ostaa luotolla. Mutta kyllä ostoksia luotollakin voi tehdä, kunhan kulutus ei mene holtittomaksi.
Sen lisäksi, että rahaa on helposti saatavilla tavallisella käyttötilillä, niin Kalmi kannustaa sijoittamaan rahaa kuukausittain rahastoihin. Siellä ne kasvavat ajan saatossa korkoa. Rahastot ja osakkeet kuuluvatkin pitkän aikavälin säästämiseen.
– Rahastoissa vuosia urakoinut raha on tuottanut lisää rahaa, mutta rahastojen realisoimiseen rahaksi liittyy myös omat veroseuraamukset. Siksikin olisi hyvä pitää vararahastoa helposti saatavilla tavallisella pankkitilillä.
