Aina kallista ja hankalaa? Yritysten kansainvälistymisen teoriat kaipaavat päivitystä

Uutisen oletuskuva
Kansainvälisen liiketoiminnan tutkijat ovat jo pitkään ajatelleet, että yritysten – eli myös pienten ja keskisuurten yritysten – kansainvälistyminen tapahtuu vaiheittain, on aina hyvin kallista ja vaatii aina hyvin paljon tietoa paikallisista olosuhteista kohdemaissa. Onko tämä kuitenkaan totta?

– Empiirinen aineisto ei tue tätä, myöntää professori Jean-Francois Hennart Tillburgin yliopistosta Hollannista, joka puhui eilen yliopistolla järjestettävässä kansainvälisen liiketoiminnan konferenssissa.
Kansainvälisen liiketoiminnan konferenssi keräsi Vaasaan alan tunnettuja tutkijoita ympäri maailmaa.

Kansainvälistymisen malleja, kuten kuuluisaa Uppsalan mallia, joka perustuu vaiheittaiseen kansainvälistymiseen, onkin nyt alettu kritisoida entistä enemmän. Mallit eivät ota huomioon esimerkiksi nopeasti kansainvälistyneitä ”born global” yrityksiä eivätkä sitä, että yrityksillä voi olla hyvin erilaisia kansainvälistymisen strategioita.

Uppsalan mallissa oletetaan, että yritysten tulee kansainvälistyäkseen satsata paljon paikallisten olosuhteiden ymmärtämiseen. Tällainen ”markkinan oppiminen” voi kestää vuosia ja tiedon karttuminen ei sinänsä edes vielä anna mitään takuuta menestyksestä. Asiakkaiden etsimiseen pitää käyttää aikaa ja usein tarvitaan myös paikallista tuotantoa. Taustalla oleva oletus onkin, että yrityksen pitää itse asiassa olla iso pystyäkseen kansainvälistymään.

Kansainvälisen yrittäjyyden malli puolestaan olettaa, että yritykset noudattavat massamarkkinoiden kasvustrategiaa. Sen mukaan toimitusjohtajan pitää olla erityisen kansainvälisesti suuntautunut, yrityksellä pitää olla mielellään korkean teknologian tuotteita ja käytössään verkostoja, joilla pääsee edullisimmin kiinni ulkomaan markkinoille.

Professori Hennartin mukaan kaikki yritykset eivät kuitenkaan pyri kansainvälisille massamarkkinoille, vaan osa etsii nichejä – kapeita markkina-aukkoja, joille ne sitten erikoistuvat esimerkiksi tuotteen laadun tai palvelun kautta. Erikoistuminen sallii korkeammat hinnat, jolloin ei tarvitse olla heti rakentamassa tehdasta paikan päälle, vaan voi jatkaa vientiä.

Osa kansainvälistyneistä pk-yrityksistä ei myöskään juuri käytä verkostoja, sillä niche-yrityksille tärkeintä on olla mahdollisimman lähellä asiakasta ja asiakkaan tarpeita. Koko arvoketju halutaankin pitää omissa käsissä, eikä esimerkiksi käyttää ulkopuolista myyjäverkostoa.

IB-konferenssissa 90 tutkijaa 15 eri maasta

Vaasan yliopiston markkinoinnin yksikkö järjestää kansainvälisen liiketoiminnan konferenssin jo 14. kerran Vasan yliopistolla. Keskiviikkona tohtoritutoriaalilla alkanut konferenssi jatkuu vielä tänään. Konferenssiin osallistuu noin 90 kansainvälisen liiketoiminnan tutkijaa 15 eri maasta, kaukaisimmat heistä Australiasta.

Konferenssin keskeisenä teemana on erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistyminen. Aihe on tärkeä, sillä Suomessakin tulevan talouskasvun ja uusien työpaikkojen odotetaan syntyvän yhä useammin juuri pk-yrityksiin.

Professori Hennartin lisäksi eilen niche-yrityksistä alustivat myös professori Antonella Zucchella Pavian yliopistosta ja professori Aviv Shoham Haifan yliopistosta.Professori Zuchellan alustus keskittyi monien yritysesimerkkien kautta yleisemmin niche-strategioihin ja professori Shohanin born global -yritysten markkinointistrategioihin liittyviin kysymyksiin.

Pk-yritysten kansainvälistymisen lisäksi konferenssin aiheena ovat esimerkiksi kansainväliset yritysostot, investoinnit kehittyville markkinoille ja kehittyvien markkinoiden yritysten kansainvälistyminen sekä kansainvälistymiseen liittyvät erilaiset henkilöstöhallinnolliset kysymykset.

Konferenssin pääorganisaattori, Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan dekaani, kansainvälisen markkinoinnin professori Jorma Larimo on iloinen siitä, että konferenssi houkuttelee Vaasaan vuodesta toiseen alan tunnettuja tutkijoita.

– Kansainvälinen liiketoiminta on elinehto suomalaisille firmoille. Sitä kannattaa tutkia ja opettaa kauppatieteellisessä. IB-konferenssi pitää meidät hyvin ajan tasalla alan keskeisistä teemoista ja kiinnostuksen kohteista.  Teemat myös liittyvät erittäin kiinteästi tarjoamiimme opintoihin, hän muistuttaa.

Mitä mieltä olit jutusta?