Avaruustaloudesta uusia mahdollisuuksia Pohjanmaalle ja Merenkurkkuun
”Avaruusliiketoiminta on Suomelle ajankohtainen ja aivan uusi mahdollisuus uusiin innovaatioihin. Myös Merenkurkun alueen tulisi hyötyä kaikesta siitä avaruusdatasta, jota on yhä enemmän saatavilla ja josta voidaan saada aikaan uutta liiketoimintaa”, sanoo Vaasan yliopiston Digital Economy -tutkimusalustan johtaja Heidi Kuusniemi. Työpaja aiheesta järjestettiin keskiviikkona 5. joulukuuta Vaasassa.
Vaasan yliopiston Digital Economy ja InnoLab-tutkimusalustojen sekä Yrkeshögskolan Novian järjestämässä avaruustalouden työpajassa kuultiin esitys avaruustaloudesta professori Jaan Praksilta Aalto yliopistosta ja johdatus suunnitteilla olevaan alueelliseen New Space Digital Economy Innovation Center -ohjelmaan, jossa keskitytään Vaasan seudun roolin avaruusdatan hyödyntäjänä. Lisäksi yleisö sai aivoriihessä ideoida ohjelman ensimmäistä, suunnitteilla olevaa KvarkenSat-hanketta.
Avaruus ei ole enää vain harvojen juttu
Professori Praksin vetämä tutkimusryhmä on rakentanut Suomen ensimmäisen satelliitin Aalto 1:n, joka lähetettiin avaruuteen kesällä 2017. Praks sanookin, että nyt eletään poikkeuksellisia aikoja. Avaruusalan murroksen myötä Suomesta – ja monesta muustakin valtiosta – on tullut avaruusvaltio. Praksin mukaan avaruus on demokratisoitunut.
– Suomessa on tänä vuonna astunut voimaan uusi avaruuslaki, Suomen ensimmäiset kaupalliset satelliitit on laukaistu avaruuteen, uusi avaruustalouden New Space Economy -ohjelma on valmistunut ja nyt keskustellaan myös kansallisesta avaruusvirastosta, hän luetteli aivoriiheen osallistuneelle korkeakoulu- ja yritysväelle Bock’s Cornerissa.
Praksin mukaan avaruuteen vuosittain lähetettävien satelliittien määrä on nyt reippaassa kasvussa. Tätä selittää piensatelliittien ja yksityisten laukaisupalveluiden kehittyminen, minkä ansiosta sekä satelliitit itse että niiden laukaisu on aiempaa edullisempaa.
– Satelliittien koko on pienentynyt, kun ennen satelliitti saattoi painaa kahdeksan tonnia, niin nyt on kehitetty muutamien kilojen nanosatelliitteja, Praks selitti.
New Space Digital Economy Innovation Center -ohjelmaa esittelivät Heidi Kuusniemi ja InnoLabin johtaja Mari K. Niemi Vaasan yliopistosta sekä projektijohtaja Kendall Rutledge Novialta. Tämän jälkeen alkoi ”aivomyrsky”, jossa ideoitiin ohjelman ensimmäistä hanketta eli KvarkenSat-pienoissatelliittihanketta.
Vaasan yliopiston InnoLabin johtaja Mari K. Niemi kertoo, että hänen vastuullaan on hankkeeseen liittyvän innovaatiokilpailun kehittäminen.
– Ajatuksena on, että KvarkenSat olisi Merenkurkun seudun yhteinen hanke, josta moni voi hyötyä ja johon avaruudesta kiinnostuneet kansalaisetkin voivat osallistua.
Avaruusdata tarjoaa valtavat mahdollisuudet
Vaasan yliopiston Heidin Kuusniemi muistuttaa, että uusi avaruus ei ole enää pelkkää valtiollista toimintaa, vaan avaruustoimintaa harjoittavat nyt myös kaupallisista lähtökohdista toimivat ja valtioista riippumattomat alan uudet toimijat. Avaruustoimintaan on nyt kehittymässä laaja palvelutoimiala, joka mahdollistaa uusia avauksia ja yhä edullisempia ratkaisuja ja luo kokonaan uusia liiketoimintakonsepteja.
– Yhä enemmän laukaistaan edullisia kaupallisia piensatelliitteja. Lisäksi Euroopan komissio on vastikään investoinut miljardeja Galileo- ja Copernicus-ohjelmiin tarjoten laajat määrät avointa avaruusdataa – kaikesta tästä datasta on valtavat mahdollisuudet saada uusia sovelluksia, palveluita ja tuotteita parantamamaan yhteiskunnan eri osa-alueita, Kuusniemi sanoo.
Kuusniemi kertoo, että avaruusdatan käyttö on arkipäiväistymässä. Sitä hyödynnetään muun muassa paikannuksessa, tietoliikenteessä, kartoituksessa, sääpalveluissa, muutostulkinnassa ja erilaisissa monitorointisovelluksissa.
Sekä Suomella että Ruotsilla on suuret suunnitelmat hyödyntää avaruusdataa ja mennä mukaan siihen liittyvään palveluliiketoimintaan.
– Merenkurkun alueella on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää Suomen ja Ruotsin vahvuudet aiheessa, saada synergiaa.
Suunnitteilla olevan alueellisen New Space Digital Economy Innovation Centerin pääkumppanit tulisivatkin Merenkurkun molemmilta puolilta eli Vaasan yliopiston ja Novian lisäksi mukana olisivat Uumajan ja Luulajan yliopistot Ruotsista. Tukena olisi Aalto yliopisto. Yhteistyötä tehtäisiin niin alueen yritysten kuin muiden korkeakoulujenkin kanssa. Kuusniemen mukaan ohjelmalle haetaan Botnia Atlantica -rahoitusta. Tarkoitus on myös järjestää toinen aivoriihi tammikuussa Uumajassa.
Lisätiedot:
Heidi Kuusniemi, johtaja, Digital Economy -tutkimusalusta, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8504, heidi.kuusniemi(at)uwasa.fi
Mitä mieltä olit jutusta?