Kuluttajaosuuskuntia suosiva verotus on johtanut kahden kaupan valta-asemaan Suomessa
Image
Suomeen syntyneen päivittäistavarakaupan keskittymän on mahdollistanut toisistaan poikkeavat yritysmuodot sekä epäsymmetrinen verokohtelu, selviää Veijo Hukarin Vaasan yliopistoon tekemästä väitöskirjasta.
Yksi kuluttajaosuuskunta ja yksi osakeyhtiö hallitsevat 84 prosenttia Suomen päivittäistavarakaupan markkinasta. Veijo Hukari selvitti talousoikeuden alan väitöskirjassaan, miten tämä Euroopan mittakaavassa harvinainen kilpailutilanne on päässyt syntymään.
– Kaupan keskittymä on seurausta kuluttajaosuuskuntia suosivasta verotuksesta. Tämä on tuonut osuuskunnalle verovaroin tuettua investointikykyä, joka on hyödyttänyt myös vain yhtä kilpailijaa, sanoo 12. joulukuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Hukari.
Kuluttajaosuuskunta maksaa asiakasomistajilleen bonusta, jonka käytön tehokkuus on Hukarin mukaan sidoksissa bonuksen vähennysoikeuteen yhteisöverotuksessa. Koska osuuskunta on voinut kevyemmän verokohtelun ansiosta investoida merkittävästi enemmän, on se vallannut päivittäistavarakaupan markkinaa.
– Vaikka kilpailevalla osakeyhtiöllä ei ole samanlaista veroetua, on se pystynyt säilyttämään asemansa markkinalla. Lopputuloksena on ollut kaupan keskittyminen, joka tarkoittaa korkeampien hintojen lisäksi valtaa sopimusten teossa sekä taloudellista valtaa muutoinkin yhteiskunnassa.
Suomen vero- ja kilpailuoikeus ristiriidassa
Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 toi mukanaan uuden, myös kuluttajaosuuskuntien verotukia rajoittavan kilpailuoikeuden. Tästä huolimatta Suomessa viitataan Hukarin mukaan usein Verohallinnon yhteisöverotusta koskevaan ohjeistukseen, joka on unionin oikeussääntöjen kanssa ristiriidassa. Hukari tuo väitöskirjassaan esiin tarpeen Suomen vero- ja kilpailuoikeuden yhdenmukaistamiselle.
Suomen hallitus on tällä hetkellä laatimassa lakia bonuksen käytön rajoittamisesta. Laki poistaisi bonuksen käyttömahdollisuuden toisen markkinan valtaamiseen. Toisin sanoen bonus tulisi käyttää samaan palveluun kuin mistä se on saatukin.
– Tämä laki ei kuitenkaan puutu bonuksen verokohteluun. Verohallinnon tulisi selkeästi linjata, että yhteisöverotuksessa siirrytään noudattamaan yhteismarkkinoiden oikeuskäytäntöä. Tämä tasaisi kilpailua päivittäistavarakaupan markkinalla pidemmällä ajanjaksolla, jolloin myös sopimusoikeudelliset vallankäytön vaikutukset liudentuisivat, Hukari kertoo.
Hukari on hyödyntänyt tutkimuksessaan julkista tietoa kaupan alan taloudesta ja verrannut löydöksiään unionin kilpailuoikeuden sisältöön.
Väitöskirja
Hukari, Veijo (2024) Kahden kauppa – vähittäiskaupan keskittynyt kilpailutilanne Suomessa. Acta Wasaensia 548. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.
Väitöstilaisuus
KTM Veijo Hukarin väitöstutkimus ”Kahden kauppa – vähittäiskaupan keskittynyt kilpailutilanne Suomessa” tarkastetaan torstaina 12.12.2024 klo 12 Vaasan yliopiston Wolff-auditoriossa.
Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta: https://uwasa.zoom.us/j/69773088548?pwd=LMWqj3vs0ylQOhiQzEh1pyE3cNzuRA.1. Salasana: 365026
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Juha Karhu (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Vesa Annola.
Tietolaatikko
Lisätiedot
Veijo Hukari, puh. +358 40 547 3950, veijo.hukari@gmail.com
Veijo Hukari on syntynyt vuonna 1944 Toholammilla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kokkolan yhteislyseon lukiosta ja valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1993 Vaasan yliopistosta kansantaloustieteen linjalta. Hukari toimi Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n toimitusjohtajana vuosina 1976–90 sekä Keski-Pohjanmaan aikuisopistossa yrittäjäkouluttajana 1993–2012.
Mitä mieltä olit jutusta?