Miten sijoittaa epävarmoina aikoina?

Oivalluksia-podcastin tuoreimmassa jaksossa "Miten sijoittaa epävarmoina aikoina?" sukelletaan rahan ja sijoittamisen maailmaan. Keskustelemassa aiheesta ovat Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professorit Janne Äijö ja Sami Vähämaa.

Markkinoilla on nyt paljon uusia kokemattomia sijoittajia, jotka ovat nähneet vain nousevat markkinat, nollakorot ja alhaisen inflaation.  Tänä vuonna  alkanut Ukrainan sota, energiakriisi, nopeasti nouseva inflaatio ja nousevat korot ovat muuttaneet tilannetta poikkeuksellisen nopeasti.

– Parin vuoden aikana on tullut 105 000 uutta (osake)sijoittajaa, mikä on hieno asia. On valitettavaa, että tuli tällainen nousukauden loppu ja mahdollisen laskukauden alku. He joutuivat näkemään erilaista, mihin ehkä olivat varautuneet. 2010-luvulla oli nollakorot ja osa valtioista ja yrityksistä sai negatiivisella korolla lainaa. Ihan poikkeuksellisia aikoja on ollut ennen tätä. Tilanne alkaa nyt vähän normalisoitumaan korkojen osalta. Se heijastuu ikävästi osakkeiden hintoihin ja valtion velkakirjoihin, luonnehtii professori Janne Äijö.

Image

Paniikissa hakeudutaan usein turvasatamiin

Kun kriisi koittaa, niin markkinoille syntyy yleensä aluksi paniikkitunnelma. Raha pakenee niin sanottuihin turvasatamiin.

– Paniikkia näkyy. Sijoitukset hakeutuvat riskisistä kohteista turvallisempiin kohteisiin, esimerkiksi osakkeista valtion velkakirjoihin, kuten USA:n ja Saksan valtion velkakirjoihin. Varoja siirretään myös dollari- ja Sveitsin frangipohjaisiin sijoituksiin. Noussut kysyntä nostaa niiden hintoja, sanoo Äijö.

Vaikka kovin paniikki on usein melko nopeasti ohi, niin huono vire markkinoilla saattaa kestää pitkäänkin.

– Kriisitilanteilla on äkillinen vaikutus markkinasentimenttiin (markkinatunnelmaan), joka sitten johtaa siihen, että niitä riskejä todellakin hinnoitellaan uusiksi. Muutos siinä markkinasentimentissä voi olla hyvinkin pitkäaikainen ja johtaa pitkäaikaisiin negatiivisiin tunnelmiin markkinoilla. Vaikka osakkeiden hintareaktiot voivat olla lyhytaikaisia, niin tyypillisesti yleinen epävarmuus ja negatiivinen markkinasentimentti pysyvät paikalla pidempään. Negatiivinen tunnelma voi kestää useita kuukausia tai jopa vuosia, jatkaa professori Sami Vähämaa.

Osakkeita ostoskoriin kriisimarkkinoilla

Miten markkinoilla tulisi sitten toimia kriisin koittaessa ja epävarmuuden vallitessa? Pitäisikö paniikkimyymisen sijaan etsiäkin halventuneita ostokohteita?

– Perinteisesti tilanne on ollut, että kun osakemarkkinat laskevat voimakkaasti, niin ne ovat hyviä ajanhetkiä ostaa. Vanha voittava konsepti on ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Nyt markkinat ovat tulleet alaspäin ja osakkeet näyttävät halvoilta, mutta tässä vaiheessa ei vielä kukaan tietenkään pysty sanomaan, millaiseksi myllerrys maailmassa ja taloudessa yleisesti vielä menee. Mutta kyllä tämä varmasti on parempi ajanhetki alkaa pikkuhiljaa ostamaan osakkeita, kuin esimerkiksi joskus vuosi sitten, sanoo Vähämaa.

Janne Äijön mukaan mahdollisuudet hyötyä kurssilaskusta riippuvat siitä, kuinka paljon osakkeita on jo ennestään ollut salkussa. Jos kaikki varat on jo laitettu osakkeisiin, on vaikea tehdä uusia ostoja. 

Laskulla on aina pohjansa, mutta sen ajankohtaa on vaikea kenenkään ennustaa. Äijö ja Vähämaa suosittavatkin hajauttamaan sijoituksia ajallisesti - eli ostamaan vähän kerrallaan pidemmällä aikavälillä.

Vanha voittava konsepti on ostaa halvalla ja myydä kalliilla.

 – Tärkeää on muistaa hajauttaminen yli ajan ja hajauttaminen eri omaisuuslajeihin sekä hajauttaminen esimerkiksi osakemarkkinoilla siten, että hajautetaan tosiaankin useisiin yhtiöihin ja useisiin eri toimialoihin ja useisiin eri maihin. Eikä olla siinä tyypillisessä suomalaisessa osakesalkussa, jossa on kolmen suomalaisen yrityksen osakkeita, Vähämaa sanoo.

Tuoton ja riskin välillä on aina  suhde, professorit muistuttavat.

– Osakesijoittaminen on näyttänyt helpolta ja riskittömältä, mutta nyt riskejä on realisoitunut, Vähämaa luonnehtii.

Miten tulisi sijoittaa korkean inflaation vallitessa?

Korkean inflaation oloissa osakkeet ovat professoreiden mukaan perinteisesti olleet parempi sijoituskohde kuin vaikkapa käteinen. Kuluneena syksynä tilillä makaava raha ei välttämättä ole kuitenkaan ollut se huonoin valinta, vaikka inflaatio onkin ennätysmäisen korkealla. Kohonnut inflaatio tarkoittaa sitä, että tavaroiden ja palveluiden hinnat ovat nousseet. Tämä puolestaan syö rahan arvoa.

– Osakkeiden hinnat ovat laskeneet voimakkaasti  huolimatta siitä, että inflaatio on ollut  poikkeuksellisen korkea, sanoo Vähämaa.

• Kuuntele Oivalluksia-podcastin jakso 21: Miten sijoittaa epävarmoina aikoina?
• Lue jakson 21 tekstivastine.