Nostetta uralle ulkomailta? – uusi tutkimus selvitti kansainvälisen työskentelyn vaikutuksia

– Ulkomailla työskennelleet henkilöt ovat yleensä hyvin tyytyväisiä kokemuksiinsa ja suosittelevat, että ulkomaille kannattaa lähteä hakemaan uusia mielenkiintoisia kokemuksia ja haasteita, toteaa johtamisen professori Vesa Suutari.

Kansainvälinen työskentely on yhä yleisempää erityisesti liike-elämässä yritysten kansainvälistyessä ja työliikkuvuuden helpottuessa esimerkiksi suomalaisten kielitaidosta ja aiemmista kansainvälisistä kokemuksista johtuen. Siten kansainvälisiä tehtäviä on tarjolla, ja suomalaiset myös pitävät entistä realistisempana vaihtoehtona ulkomailla työskentelyä.

Vaasan yliopiston hankkeessa on tutkittu sitä, miten kansainvälinen työliikkuvuus vaikuttaa yksilöiden työuraan. Hanke on osa EU:n rahoittamaa GLOMO-hanketta, jossa mukana on viisi yliopistoa sekä yrityspartnereita eri EU-maista.

Vaasassa toteutettavissa hankkeissa tehdään yhteistyötä myös Suomen Ekonomien ja Tekniikan Akateemiset TEK:in kanssa, sillä molempien liittojen jäsenistä yli tuhat työskentelee tilapäisesti ulkomailla. Hankkeessa tehtyyn kyselyyn vastasi yli 400 näiden liittojen jäsentä, jotka tyypillisesti toimivat asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Vaasan osalta projektia johtavat professorit Vesa Suutari ja Liisa Mäkelä ja tutkijoina työskentelevät Rodrigo Mello, Ines Escobar Borruel ja Tania Biswas.

Image

Ulkomaan pestit lisäävät itsevarmuutta ja osaamista – näkyvät uramenestyksessä

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kansainvälinen työskentely on erittäin haastavaa ja kehittävää. Tämä johtuu useista tekijöistä, jotka liittyvät työn luonteeseen sekä toimintaympäristöön. Työtehtävät ovat usein monipuolisempia ja haastavampia ulkomailla. Samalla työ on itsenäisempää. Lisäksi toimitaan uudessa toimintaympäristössä, jossa toimintakulttuuri on erilainen. Uusien kokemusten koetaankin lisänneen yksilöiden itsetuntemusta ja itsevarmuutta, osaamista sekä sosiaalisia verkostoja. Kaikkien näiden tekijöiden tiedetään olevan merkityksellisiä yksilön menestymiselle työelämässä.

Kokemuksen haasteellisuudesta johtuen kansainväliseen työskentelyyn liitetään usein riski hyvinvoinnin heikkenemisestä. Tutkimuksen mukaan ekspatriaatit kokivat suoriutuvansa tehtävistään erittäin hyvin, eivätkä työn vaatimukset, kuten kiire ja vastuulliset tehtävät, tai kansainvälisen työympäristön haasteellisuus esimerkiksi terveys- tai turvallisuusriskeineen, heikentäneet heidän suoriutumistaan tai lisänneet halukkuutta keskeyttää kansainvälinen työtehtävä.

Viiden vuoden ajan kestänyt seurantatutkimus osoittaakin, että kansainvälisistä tehtävistä hankittu urapääoma lisäsi uramenestystä pidemmällä aikavälillä. Enemmistö vastaajista oli myös tyytyväinen menestykseensä työurallaan.

Image

Mitä itsenäisempi tehtävä ulkomailla, sitä enemmän hyötyä jatkouralla

Tutkimus tunnistaa myös useita tekijöitä, jotka selittivät uramenestystä ulkomailla työskentelyn jälkeen. Vaikka vaikutukset olivat keskimäärin positiivisia, niin toisten vastaajien keskuudessa vaikutukset olivat voimakkaampia kuin toisten.

Menestystä selittivät ensinnäkin työn ominaispiirteet ulkomailla, eli kaikki tehtävät eivät olleet yhtä kehittäviä – esimerkiksi mitä monipuolisempia ja itsenäisempiä tehtävät olivat, sitä enemmän kokemuksista oli hyötyä jatkouralla. Samoin seuraavan työn ja ulkomailla opitun yhteensopivuus vaikutti menestymiseen, eli kaikki eivät pystyneet samassa määrin hyödyntämään ulkomailla saatuja oppejaan jatkourallaan.

Lisäksi merkitystä oli sillä, kuinka aktiivisia yksilöt olivat oman uransa suunnittelussa ja johtamisessa, eli myös oma aktiivisuus palkitaan parempana menestyksenä. Eroja oli myös ulkomailla työskentelyn muodolla, sillä osa vastaajista oli ulkomailla työnantajan lähettäminä, kun taas osa oli hakeutunut ulkomaille töihin ilman yrityksen tukea. Uramenestys oli samalla tasolla molemmissa ryhmissä, mutta itsenäisesti hakeutuneet olivat jopa tyytyväisempiä työuraansa kuin työnantajansa kautta ulkomailla työskennelleet. Tämä johtunee siitä, että ilman yhden yrityksen tarjoamien mahdollisuuksien rajoitteita, yksilöt onnistuivat paremmin löytämään itselleen sopivia töitä. Itsenäisesti ulkomaille hakeutuneiden onkin havaittu olevan aktiivisempia liikkumaan eri yritysten, toimialojen ja maiden välillä.

Image

Yritysten tulisi tarjota tukea ja valmennusta

Tulokset korostavat tarvetta ulkomailla työskentelevien valmentamiselle ja tukemiselle sekä jatkouran suunnittelulle niin, että henkilöt löytävät riittävän haasteellisia ja mielenkiintoisia tehtäviä myös ulkomailla työskentelyn jälkeen. Samoin korostuu tarve omalle aktiivisuudelle uran suunnittelussa.

– Sekä ulkomaille lähtevien henkilöiden että yritysten tulee huomioida, että kyseessä on haastava kokemus, johon tulee valmistautua huolella. Sama pätee myös paluuprosessiin kokemuksen jälkeen, muistuttaa professori Vesa Suutari.

Lisätiedot

Professori Vesa Suutari, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8433, vesa.suutari (@) uwasa.fi
Professori Liisa Mäkelä, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8561 liisa.makela (@) uwasa.fi

• GLOMO-hankkeen sivut: https://glomo.eu/