Oivalluksia-podcast: Kuka valvoo kouluja?

Kuuntele podcastia täältä: Oivalluksia-podcast: Jakso 15: Kuka valvoo kouluja?

Perusopetusasioissa valvonta on Suomessa pitkälti opetuksen järjestäjän omavalvontaa. Sitä täydentää laillisuusvalvonta, joka käynnistyy tyypillisesti huoltajan tekemällä hallintokantelulla. Systemaattista viranomaisaloitteista valvontaa Suomessa ei perusopetussektorilla ole. Tämä yhdessä väljän, kunnille paljon harkintavaltaa jättävän sääntelyn kanssa, on johtanut siihen, että oppilaiden oikeuksien toteutuminen vaihtelee kunnittain.

– Selkeästi eniten haasteita näyttää olevan oppimisen tuen toteutumisessa, eli esimerkiksi erityisessä tuessa. Toinen pitkään esillä ollut vakava asia on tietysti koulukiusaaminen. Lisäksi on työrauhaongelmia ja haasteita, joihin liittyivät kurinpidolliset keinot, joita ei joko ole riittävästi tai joista kaikille ei ole laillista pohjaa. Sitten on vuorovaikutushaasteita ja -ongelmia, johon voi liittyä menettelyllisiä kysymyksiä. Esimerkiksi tietyissä tilanteissa lasta ja huoltajaa pitää kuulla, kuten varoituksen ja erottamisen määräaikaisen erottamisen osalta. Näihin erilaisiin prosesseihin ja menettelyihin liittyy tällä hetkellä ongelmia, sanoo apulaisprofessori Niina Mäntylä.

Niina Mäntylän, Ville Karjalaisen, Maria Renfors Leggen ja Hanna-Kaisa Pernaan uusi tutkimus Pukki kaalimaan vartijana – kuka valvoo peruskouluja? ehdottaakin Suomeen riskiperusteisen valvonnan mallia, jonka pohjaksi hankittaisiin tietoa muun muassa huoltajilta, oppilailta, koulujen henkilökunnalta ja viranomaisarvioinneista.

Kerätyn tiedon pohjalta valvonta kohdennettaisiin niihin toimijoihin ja asiaryhmiin, joissa epäkohtia ilmenee. Tällaisen viranomaisen oma-aloitteisen valvonnan kautta voidaan laajemmin tehostaa lapsen oikeuksien toteutumista. Valvonnan tukena voitaisiin hyödyntää automatisaatiota kehittämällä automaattinen riskienarviointityökalu.

– Tutkimuksestamme kävi ilmi, että tarvittaisiin anonyymejä ilmoituskanavia ja myös lapsiystävällisiä keinoja ja reittejä. Viranomaiset voisivat esimerkiksi käydä kouluilla ja haastatella lapsia.

Suomessa velvoitteitaan laiminlyövää opetuksen järjestäjää ohjataan hallinnollisen ohjauksen keinoin, kun taas Ruotsissa käytössä on monipuolinen ja tehokas sanktiojärjestelmä. Erityisesti lasten kaltoinkohtelun, kuten kiusaamisen tai väkivallan, valvontaan on Ruotsissa panostettu. Toisaalta Ruotsissa yksittäistapauksiin perustuvan valvonnan on nähty aiheuttavan ongelmia esimerkiksi koulun ja kodin välisissä suhteissa ja oikeudellistumista kohtaan esitetään myös kritiikkiä.

– Muissa Pohjoismaissa valvonta on Suomea systemaattisempaa, eikä sitä ole jätetty näin voimallisesti huoltajien ja kuntien omiin käsiin, luonnehtii Mäntylä.

Pukki kaalimaan vartijana – kuka valvoo peruskouluja? on ilmestynyt KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisut-sarjassa. KAKS on myös rahoittanut tutkimusta.

• Vaasan yliopiston Oivalluksia-podcastin jaksossa lisää aiheesta. Kuuntele: Oivalluksia-podcast Jakso 15: Kuka valvoo kouluja?

Lisätiedot

Julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8391, niina.mantyla@uwasa.fi

Oivalluksia-podcast

Oivalluksia on Vaasan yliopiston uusi tiedepodcast, joka tarjoaa uutta tieteellistä tietoa, oivalluksia ja havaintoja. Podcastin jaksoissa tartutaan ajankohtaisiin teemoihin ja kiinnostaviin ilmiöihin. Keskustelemassa ovat eri alojen tutkijat. Heitä jututtaa toimittaja Miia Kahila Radio Vaasasta.

Oivalluksia-podcastia voit kuunnella:

• Soundcloud: https://soundcloud.com/univaasa/sets/oivalluksia-podcast
• Spotify: https://spoti.fi/2NOBuBA
• Apple podcasts: https://podcasts.apple.com/us/podcast/id1504856829