Vaietut väärinkäytökset työpaikoilla: "Ne ovat vain jäävuoren huippu"

Oivalluksia-podcast: Vaietut väärinkäytökset

Työpaikoilla tapahtuvat väärinkäytökset voivat olla esimerkiksi huijauksia, petoksia tai anastamista mutta myös muuta epäeettistä toimintaa. Professori Annukka Jokipii ja toimittaja Nadia Paavola ovat kirjoittaneet yhdessä kirjan Huijarien Suomi – Rehellisen kansan petolliset kasvot (Docendo), jossa pureudutaan yrityksissä ja organisaatioissa tapahtuviin väärinkäytöksiin. Kirja pohjautuu Vaasan yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa kerättiin kansalaisten kokemuksia väärinkäytöksistä organisaatioissa. 

– Olemme kirjassa keskittyneet sellaisiin väärinkäytöksiin, joita työntekijät voivat havaita työpaikoilla ja työntekijän arjessa, kertoo Jokipii.

Näitä väärinkäytöksiä ovat Jokipiin mukaan esimerkiksi varojen ja erilaisten resurssien väärinkäyttö tai erilaisten ohjeiden ja määräysten rikkominen.

– Joka toisessa yrityksessä on viimeisen kahden vuoden aikana havaittu väärinkäytös. Ja nyt puhutaan vain havaituista väärinkäytöksistä. Eli ne ovat vain jäävuoren huippu, sanoo Jokipii.

Työpaikoilla tapahtuvat väärinkäytökset ovatkin varsin vaiettu ilmiö, sillä harva niistä päätyy poliisin käsittelyyn tai julkisuuteen. Ne hoidetaan yleensä hiljaisesti yrityksen sisällä, eikä niistä yleensä kerrota ulkopuolisille.

– Vain noin viidestä kymmeneen prosenttia havaitusta väärinkäytöksistä viedään poliisin käsittelyyn. Eli 90 prosenttia niistä käsitellään yrityksen sisällä.

Image

Taloudellisia seurauksia ja henkistä painolastia

Väärinkäytöksillä voi myös olla suuria taloudellisia seurauksia.

– On arvioitu, että rahallinen menetys olisi noin viisi prosenttia liikevaihdosta. Jos yrityksessä on sadan miljoonan euron liikevaihto, niin tämä olisi viisi miljoonaa.

Taloudellisten ja mahdollisten oikeudellisten seurausten lisäksi seuraukset voivat olla myös henkisiä.

– Jos miettii huijatuksi tulemista, niin siinähän monesti saattaa pudota ihan elämältä pohja pois. Käydään syvissä vesissä ja mietitään, että voiko tässä nyt luottaa mihinkään ja omaan arvostelukykyynsä, sanoo Paavola.

– Jotkut tekijät voivat puoliksi salaa toivoa, että jäisivät kiinni, koska sitten homma ratkeaisi ja kaikki tulisi ilmi, eivätkä he enää eläisi yksin sen paineen kanssa.

Henkistä kuormaa voi tulla myös työtovereille ja työyhteisölle.

– Jos tietää, että työkaveri tekee jatkuvasti väärin, niin se syö työmoraalia ja huonontaa ilmapiiriä ja tekee eettisestä toimintakulttuurista hankalaa. Pitäisikö mennä vilunkipeliin mukaan vai ei? Pitäisikö leimata itsensä väärin sisään, kun joku muukin tekee niin, Paavola jatkaa.

Jokipiin mukaan tutkimuskyselyn vastauksissa tuli paljon erilaisia tunteita esiin.

– Ne vaihtelivat pettymyksestä raivoon. Ja moni oli todella yllättynyt siitä, kun työkaveri oli jäänyt kiinni. Luottamuksen menettäminen oli iso teema. Surullisimpia tarinoita oli, kun paineet olivat käyneet ylivoimaiseksi tekijällä ja hän oli päätynyt itsemurhaan. Sillä oli taas omia johdannaisvaikutuksia perhepiiriin, ystäviin ja työpaikkaan.

Piilottelusta avoimuuteen

Kirjoittajat muistuttavat, että yritykset voivat estää ja havaita väärinkäytöksiä esimerkiksi parantamalla sisäistä valvontaa, parantamalla eettistä toimintakulttuuria ja ottamalla käyttöön niin sanotun Whistle blowing -ilmiantokanavan, jonka kautta voi anonyymisti ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä. 

Mainehaitan pelossa yrityksissä saatetaan usein vaieta väärinkäytöksistä ja pitää ne vain pienen piirin tiedossa. Jokipiin ja Paavolan mukaan avoimuus olisi kuitenkin tärkeää, jotta asia tulisi käsiteltyä ja siitä opittaisiin.

• Kuuntele podcastia täältä: Oivalluksia-podcast: Jakso 27: Vaietut väärinkäytökset
• Luetko mieluummin? Jakson tekstivastine