Oivalluksia-podcast: Olisiko naisjohtaja parempi bisnekselle?

Professori Sami Vähämaa (keskellä) kertoo aiheesta Oivalluksia-podcastissa.
Hyötyisikö yritys naisjohtajasta? Voiko johtajan sukupuoli vaikuttaa yrityksen menestykseen, vakauteen tai esimerkiksi kykyyn selvitä kriiseistä?

Laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa kertoo aiheesta Vaasan yliopiston Oivalluksia-podcastin kuudennessa jaksossa.

Kuuntele podcastia täältä: Oivalluksia Jakso 6 - Näkökulma naisjohtajiin: Sami Vähämaa

Vielä vuosikymmen sitten suomalaisissa pörssiyhtiöissä ei ollut ainuttakaan naisjohtajaa. Tilanne on kuitenkin muuttunut parempaan suuntaan viime vuosina. Asiaa on tukenut se, että naisia on yhä enemmän myös pörssiyhtiöiden hallituksissa. Uunituore keskuskauppakamarin naisjohtajakatsaus kertoo, että naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on noussut tänä vuonna ensimmäistä kertaa 30 prosenttiin.

Onko sillä, että yrityksen toimitusjohtajana tai talousjohtajana on nainen, vaikutusta esimerkiksi yrityksen taloudelliseen päätöksentekoon, kasvuun, kannattavuuteen tai riskinottoon?

– Tutkimukseni keskeinen löydös on, että naisten johtamat yritykset ovat yleensä taloudellisesti vakaammalla pohjalla ja vähemmän riskisiä kuin miesten johtamat yritykset tai sellaiset yritykset, joissa ei ole naisia hallituksessa, sanoo Vähämaa.

Vähämaan mukaan tulos on linjassa käyttäytymistaloustieteen tutkimusten kanssa. Niiden mukaan naiset ovat varovaisia, ottavat vähemmän riskejä ja välttävät yltiöpäisiä riskejä. Naiset myös suosivat vähempiriskisiä sijoituksia.

Ei kuitenkaan voi täydellä varmuudella sanoa, että naisjohtaja aina parantaisi yrityksen menestystä. Naisjohtaja voi esimerkiksi vaikuttaa negatiivisesti yrityksen kasvuun, sillä kasvu vaatii yleensä riskien ottamista.  Toisaalta esimerkiksi kriisitilanteissa riskien ottaminen voi myös kostautua.

– Naiset ovat todennäköisesti parempia kriisijohtajia kuin miehet. Naisjohtoisilla yrityksillä on vähemmän velkaa ja keskimäärin isommat kassavarannot, naisten johtamat yritykset ovat siis paremmin valmistautuneita ulkoisiin shokkeihin. Tämä näkyi muun muassa finanssikriisivuosina 2008–2009: Naisjohtoiset yritykset olivat vähemmän riskisiä.

Pitäisikö naisten määrää pörssiyhtiöiden hallituksissa edelleen lisätä esimerkiksi kiintiöiden käyttöönotolla?

– Itse olen sitä mieltä, että naiskiintiöt eivät ole hyvä asia. Meillä on tästä Norjan esimerkki. Siellä samat naiset istuvat lukemattomien pörssiyhtiöiden hallituksissa. Suomessa on ollut vuodesta 2010 lähtien käytössä itsesääntely- eli hallinnointikoodi, joka kannustaa yrityksiä lisäämään naisia pörssiyhtiöiden hallituksiin. Koodin käyttöönotto on selvästi lisännyt naisten määrää hallituksissa. Naisia on toki edelleenkin liian vähän hallituksissa ja ylimmässä johdossa, sanoo Vähämaa.

Vähämaa on tutkinut naisjohtajia jo 14 vuoden ajan. Hän on viimeaikaisissa tutkimuksissaan keskittynyt naisjohtajien lisäksi yritysten ja erityisesti pankkien hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiin, yritysten ylimmän johdon ominaisuuksiin sekä seksuaalivähemmistöjen huomioimisen vaikutuksiin yrityksissä.

Lisätiedot

Sami Vähämaa, laskentatoimen ja rahoituksen professori, Vaasan yliopisto

Tietolaatikko

Oivalluksia-podcast

Oivalluksia on Vaasan yliopiston uusi tiedepodcast, joka tarjoaa uutta tieteellistä tietoa, oivalluksia ja havaintoja. Podcastin jaksoissa tartutaan ajankohtaisiin teemoihin ja kiinnostaviin ilmiöihin. Keskustelemassa ovat eri alojen tutkijat. Heitä jututtaa toimittaja Miia Kahila Radio Vaasasta.

Oivalluksia-podcastia voit kuunnella:

Mitä mieltä olit jutusta?