Oivalluksia-podcast: Viestintäkonsultti vie eikä vikise?

Vaasan yliopiston Oivalluksia-podcastin yhdeksännen jakson aiheena onkin "Viestintäkonsultti vie eikä vikise?". Aiheesta keskustelemassa on Vaasan yliopiston professori Merja Koskela viestintätieteiden tutkimusryhmästä.

• Kuuntele podcastia täältä: Oivalluksia-podcast: Jakso 9: Viestintäkonsultti vie eikä vikise?

– Viestinnän merkitys organisaatioissa on merkittävästi muuttunut. Esimerkiksi sosiaalisen median käytön laajentumisen myötä kaikista organisaation jäsenistä on tullut viestijöitä; myös niistä, jotka eivät ole sitä luontaisesti olleet. Enää viestintää ei voi jättää tai ulkoistaa vain niille, jotka ovat siinä luontaisesti hyviä ja joilla on siihen ammatillista osaamista. Eron tekeminen sen perusteella, kuka viestii ammatikseen ja kuka viestii ammatissaan, on hämärtynyt. Tässä kohtaa sanoisin, että viestinnän asiantuntijoilla on tämän päivän organisaatiossa todella paljon tekemistä ja aiheellista tehtävää, sanoo professori Merja Koskela.

Organisaatiot eivät enää kykene ohjaamaan niitä koskevaa julkisuutta. Sosiaalinen media ja perinteinen media elävät toisiaan ruokkivassa kierteessä.

– Tämän hallitsemattoman viestinnän keskellä tarvitaan viestinnän ammattilaisia, joista viestintäkonsultit ovat yksi ryhmä.

Koskelan mukaan sana konsultti ymmärretään usein hyvin negatiivisesti: hän on se tyyppi, joka esittää asiantuntijaa, huijaa ja esittelee jonkun muotivirtauksen, jolla ei ole mitään merkitystä käytännössä. Tämä negatiivinen merkitys vie Koskelan mielestä helposti sivupolulle. Muotivirtausten levittäjä on toki yksi konsulttityyppi, mutta yleisempää on tavata esimerkiksi asiantuntija- tai kehittäjäkonsultti.

– Kehittäjäkonsultit ohjaavat ja tukevat muutosta. Näiden muutosviestinnän konsulttien ansiona on tietysti, että sisältäpäin voi olla organisaatiota vaikea muuttaa, ja ulkopuolisen on helpompi ottaa esimerkiksi kritiikki vastaan.

Onko viestintäkonsultointi tabu, muotia tai rahasampo?

Keskustan entinen puheenjohtaja ja entinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni perusteli viime kesänä viestintäkonsultoinnin ostamista muun muassa esiintymisjännityksellään. Onko johtaja tai poliitikko epäonnistunut, jos hänen pitää hankkia viestintäkonsultointia pärjätäkseen? Onko viestintäkonsultoinnin ostaminen yhä tabu?

– Joku voisi sanoa toisinkin, mutta oma ajatukseni on, että konsulttipalveluiden ostamisesta ja varsinkin siitä julkisesti kertomisesta on tullut yhä hyväksyttävämpää samalla kun viestinnän merkitys laajemmin on korostunut. Siitä on tullut ehkä jopa vähän odotusten mukaista. On olemassa muodikkaita viestintätoimistoja, joita on muodikasta käyttää, sanoo Koskela. 

– Politiikassa merkittävään asemaan pääseminen tietysti edellyttää, paitsi vahvaa tukea poliittisilta toimijoilta ja koko kentältä, myös viestintätaitoja ja karismaa, joka usein syntyy vahvasta itsetunnosta. Siinä mielessä ja tässä maailmassa ministeri, joka vasta opettelee julkisuuden kanssa toimimista, taitaa olla harvinaisuus. Julkisen esiintymistyylin suunnittelu on yksi keino hallita raadollista poliittista julkisuutta, ja tässä kohtaa viestintäkonsulteilta varmasti saa hyvää apua ja tukea.

Kulmunin tapauksessa moni ihmetteli pitkän linjan viestintäkonsultin  hulppeaa 700 euron tuntiveloitusta. Onko viestintäkonsultointi rahasampo?

– Suomalaisten viestintä- ja markkinointitoimistojen asiakaskunnan ydin muodostuu perinteisesti energiateollisuuden, lääketeollisuuden ja finanssialan suuryrityksistä, joilla on ollut tarve pyrkiä ohjaamaan niitä koskevaa julkisuutta. Julkisuudella on  palvelujen ostajille niin suuri taloudellinen merkitys, että ne ovat siitä valmiita maksamaan, ja tämä kysyntä heijastuu viestintäpalvelujen hintaan.

Koskelan mukaan viestintäkonsultointi on osa markkinoinnin ja viestinnän toimialaa, joka on ollut voimakkaasti kasvussa koko 2000-luvun ajan.

– Tyypillisesti alalla toimii suuria markkinointi- ja viestintätoimistoja, joiden tuotepalettiin viestintäkonsultointi ja myös henkilökohtaisten viestintätaitojen sparraus kuuluvat. Näiden lisäksi alalla on monia pieniä toimistoja ja yksittäisiä karismaattisia viestintäkouluttajia. Kenttä elää voimakkaasti. Toimistoja sulautuu toisiinsa, eriytyy ja syntyy nyös uusia yhteenliittymiä ja palveluja.

Viestintäkonsultilla ei Koskelan mukaan ole mitään yleistä pätevyysvaatimusta.

–  Oikeastaan tärkeitä mittareita ovat referenssit, joita on saatu muilta asiakkailta. Eli viestintäkonsultti rakentaa omaa mainettaan ja osaamisensa myymiseen tarvittavia ansioita vähitellen.

Kiinnostavaa Koskelan mukaan on, että viestintäala ja etenkin niin sanotut vaikuttajaviestintätoimistot ovat monella tavalla kytköksissä politiikkaan, poliittiseen päätöksentekoon ja puolueisiin.

– Esimerkiksi vihreiden varapuheenjohtajat ovat kaikki isojen viesintätoimistojen palkkalistoilla.

Lisätiedot

Merja Koskela, professori, Vaasan yliopisto
Sähköposti: merja.koskela (ät) uwasa.fi, puh. 029 449 8353

Merja Koskela on yliopiston viestintätieteiden tutkimusryhmän johtaja, joka on erikoistunut asiantuntijaviestintään ja erikoisalaviestintään. Hän on tehnyt näiden lisäksi tutkimusta myös organisaatioiden viestinnästä, sijoittajaviestinnästä, viranomaisviestinnästä ja tekstintutkimuksesta. Häntä kiinnostaa viestintätieteilijänä yhteiskunta, teknologia ja talous.

Oivalluksia-podcast

Oivalluksia on Vaasan yliopiston uusi tiedepodcast, joka tarjoaa uutta tieteellistä tietoa, oivalluksia ja havaintoja. Podcastin jaksoissa tartutaan ajankohtaisiin teemoihin ja kiinnostaviin ilmiöihin. Keskustelemassa ovat eri alojen tutkijat. Heitä jututtaa toimittaja Miia Kahila Radio Vaasasta.

Oivalluksia-podcastia voit kuunnella:

• Soundcloud: https://soundcloud.com/univaasa/sets/oivalluksia-podcast
• Spotify: https://spoti.fi/2NOBuBA
• Apple podcasts: https://podcasts.apple.com/us/podcast/id1504856829