Työhyvinvoinnin johtamisesta tuli kohtalon kysymys

Oivalluksia-podcast: Tähtäimessä työhyvinvointi

– Työvoiman pito- ja vetovoima ovat monille organisaatioille elintärkeitä strategisia kysymyksiä. Työhyvinvoinnin heikkeneminen näkyy vaihtuvuutena, poissaoloina, huonona suoriutumisena ja ilmapiirinä sekä lopulta työnantajamaineen heikkenemisenä. Siihen ei ole millään organisaatiolla varaa, perustelee Vaasan yliopiston johtamisen professori Riitta Viitala Oivalluksia-podcastin tuoreessa jaksossa.

Työhyvinvointi puhuttaa nyt niin yritysjohdossa kuin työpaikkojen kahvihuoneissakin. Aiheesta on tullut yhä tärkeämpi työvoimapulan ja siihen liittyvän ikärakenteen muutoksen vuoksi.

– Monilla toimialoilla eläkkeelle lähtee valtavasti hyvää osaamista. Saattaa olla, että joissakin organisaatioissa poistuu liki kolmasosa väestä seuraavan kymmenen vuoden aikana. On taisteltava, että saadaan uusia ihmisiä. Nykypäivänä ei kuitenkaan mennä enää työpaikkoihin, joiden huono työilmapiiri on tiedossa. Lisäksi nuoret äänestävät jaloillaan ja lähtevät, jos yrityksessä tulee tunne, että kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ei olla kiinnostuneita.

Image

Tätä on hyvä työhyvinvoinnin johtaminen: systemaattista ja määrätietoista,  ei haulikolla ammuttua

Hyvinvoiva työntekijä on organisaatiolle kullanarvoinen. Viitalan mukaan yrityksen tai organisaation kannattaakin satsata työhyvinvoinnin systemaattiseen kehittämiseen ja johtamiseen, jossa työhyvinvoinnille asetetaan selkeät tavoitteet, valitaan tarkoituksenmukaiset keinot ja määritellään selkeät vastuut. Lisäksi työhyvinvointiin ja sen edistämiseen tulee varata riittävät resurssit. Tulee myös miettiä, miten työhyvinvoinnin johtamisen onnistumista mitataan ja miten sitä kehitetään edelleen.

– Työhyvinvoinnin johtaminen on määrätietoista ja tavoitteellista toimintaa, kun taas työhyvinvoinnin kehittäminen on ollut vanhastaan usein vain ruiskeenomaista ongelmiin tarttumista, Viitala kuvailee.

Viitalan mukaan huonoa työhyvinvoinnin johtamista onkin umpimähkäinen, haulikolla ammuttu toiminta.

– Pahimmillaan tutkimuksissamme on tullut vastaan yritys, jossa pannaan valtava määrä rahaa vuodessa työhyvinvointiin, mutta kuitenkin samaan aikaan yrityksen työhyvinvointikyselyt huutavat punaista. Silloin yrityksessä ei ole oikeasti selvitetty, mitä työhyvinvoinnin johtamisessa kannattaisi tehdä ja tartuttu asioihin rauhallisesti ja tavoitteellisesti.

Fokus-hankkeessa kehitettiin ilmainen arviointimenetelmä ja työkalupakki työhyvinvoinnin johtamiseen

Viitala johtaa Fokus työhyvinvoinnin johtamiseen -hanketta, josta saatujen tulosten mukaan työhyvinvoinnin johtaminen ei näytä olevan hyvällä tasolla suomalaisissa organisaatioissa. Oman työhyvinvointinsa johtamisen tilaa arvioineiden yritysten vastausten keskiarvo jäi mittaristolla alle puolenvälin, arvioinnin ollessa yhdestä viiteen. Eniten haasteita näyttää olevan 50–249 henkilön yrityksissä.

Viitala ei kuitenkaan usko, että muutos parempaan työhyvinvoinnin johtamisessa syntyisi vain hyvistä käytänteistä valistamalla.  Varsinkin pk-yrityksissä, joissa muutenkin rimpuillaan pienten resurssien kanssa, johtamisen kehittämiseen ei välttämättä löydy aikaa eikä käsipareja.

Fokus-hankkeessa onkin haluttu tarjota kättä pidempää. Hankkeessa luotu arviointimenetelmä ja tieto- ja työkalupaketti auttavat yrityksiä kehittämään työhyvinvointia harkitusti ja resurssit huomioiden. Työhyvinvoinnin kehittämisen alkuun pääsee alkuarvioinnilla, ja vastausten perustella annetaan palaute ja kehittämisehdotuksia. 

– Yritykset ja organisaatiot voivat tehdä kuntokartoituksen, josta käy ilmi, missä jamassa yrityksen työhyvinvoinnin johtaminen tällä hetkellä on.  Olemme rakentaneet siihen kylkeen todella kattavan, massiivisen työkalupaketin. Ja tämä kaikki on tarjolla ilmaiseksi, kertoo Viitala.

Fokus-hankkeessa kehitetty uusi työhyvinvoinnin johtamisen arviointimenetelmä ja työkalupaketti löytyy sivustolta https://www.fokukseen.fi.

• Kuuntele podcastia täältä: Oivalluksia-podcast: Jakso 25: Tähtäimessä työhyvinvointi
• Jakson tekstivastine

Kesäkuussa päättyvässä Fokus työhyvinvoinnin johtamiseen -hankkeessa ovat olleet mukana Vaasan yliopisto, Turun yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Lapin yliopisto. Kolmivuotinen hanke on saanut sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää Euroopan sosiaalirahaston (ESR) avustusta.

Lisätiedot

Riitta Viitala