Onko ajasta tullut uusi pomomme?

Tutkimuksen pääkysymys on ”Millainen on ajan valta tämän päivän työympäristöissä?”

– Ajasta on tullut hyvin keskeinen tehokkuuden määrittelijä, ratkaiseva resurssi, joka määrittää sitä, kuinka hyvin voimme tehdä työmme ja mikä on hyvinvointimme tila. Joudumme jatkuvasti vertailemaan työlle asetettuja tavoitteita ja aikaresurssia toisiinsa sekä sovittelemaan oman työmme laatua siihen. Yksittäisen ihmisen kannalta ajasta on tullut tärkein pomomme, sanoo johtamisen professori Riitta Viitala.

Tutkimushankkeessa pyritään ymmärtämään ajan merkitystä työelämässä mahdollisimman monelta eri kantilta.

– Viestinnän näkökulmasta tutkimme, miten erilaisia aikakäsityksiä neuvotellaan ja sovitetaan yhteen asiantuntijaorganisaatioissa kuten media-alan yrityksissä. Meitä kiinnostaa siis se, miten kiirettä ja aikaa puhutaan todeksi, sanovat professori Merja Koskela ja tutkija Anne Soronen Vaasan yliopiston viestintätieteiden yksiköstä.

Johtamisen tutkijat puolestaan tarkastelevat, millaisilla HR-käytänteillä ja esimiestyön keinoilla aikaa ja kiirettä voidaan hallita ja suitsia. Aiemmissa työhyvinvointitutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että ihmiset kestävät kiirettä paremmin, jos toiminta on hyvin organisoitua ja johdettua.

Media paras esimerkki aikarakenteiden muutoksesta

Tutkimukseen on valittu tarkasteltavaksi kolme erilaista työympäristöä: media, projektiteollisuus sekä pk-yritykset. Tutkimuksessa kysytään, miten aikaan liittyviä jännitteitä tuotetaan ja vahvistetaan, ja millaisia heijastuksia tällä kaikella on organisaatioissa työskenteleviin ihmisiin.

– Tutkimme, miten aika aiheuttaa ja määrittelee työelämän muutosta ja jopa ammattilaisuutta tällä hetkellä. Yhtenä esimerkkinä on toimittajien työ media-alalla, jossa aikaan liittyvä murros on käsinkosketeltava, ja syynä siihen on digitalisaatio. Digitalisaatio antaa mahdollisuuden tiivistää aikaa. Reaaliaikaisuus lisääntyy ja median online-läsnäoloa vaaditaan 24/7. Aikarakenteet ovat uudistuneet kaikilla aloilla, mutta media-ala on varmaankin tästä paras esimerkki, sanoo Riitta Viitala.

Projektimaailmassa aika merkitsee rahaa. Aika on hyödyke, joka on kaupankäynnin kohde ja jonka lyhyydestä asiakas on usein valmis maksamaan.

– Projektiteollisuudessa on nopeutettuja, niin sanottuja fast track -projekteja, joissa asiakkaat maksavat lisähintaa normaalia nopeammasta toteutuksesta. Tämä tarkoittaa päällekkäisiä vaiheita, joiden johtaminen on hyvin haastavaa, sanoo yliopistotutkija Niina Koivunen johtamisen yksiköstä.

Uusi tutkimushanke ei ole vain monitieteinen ja monialainen, mutta myös monimenetelmällinen. Viitalan mukaan tutkimuksessa tullaan käyttämään sekä laadullisia että kvantitatiivisia menetelmiä.

– Meillä on aineistoa sadasta pk-yrityksestä, joissa olemme kysyneet ihmisten kokemuksia kiireestä ja hyvinvoinnista, Viitala kertoo.

Tutkimushanke alkaa syyskuun alussa ja kestää elokuun 2021 loppuun. Professori Riitta Viitalan mukaan hankkeen ideoinnissa ovat olleet mukana Viitalan itsensä lisäksi tutkijat Anne Soronen ja Niina Koivunen sekä professorit Merja Koskela, Pirkko Vartiainen ja Nina Pilke.

– Siihen nähden, kuinka valtava merkitys ajan sirpaloitumisella, tiivistymisellä ja 24/7-elämällä on jokaiselle meistä, tätä aihetta ei ole vielä nimeksikään tutkittu, sanoo professori Viitala.

Lisätiedot:

Professori Riitta Viitala, puh. 029 449 8431, riitta.viitala(at)uwasa.fi, johtamisen yksikkö, Vaasan yliopisto

Yliopistotutkija Niina Koivunen, puh. 029 449 8490 niina.koivunen(at)uwasa.fi, johtamisen yksikkö, Vaasan yliopisto

Professori Merja Koskela, puh. 029 449 8353 merja.koskela(at)uwasa.fi, viestinnän yksikkö, Vaasan yliopisto.