Järki vai tunteet? Biotalouteen siirtyminen on yritykselle haastava päätös
Siirtyvätkö suomalaiset yritykset biotalouteen tunteen vai järjen äänellä? Vaasan yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Aalto-yliopisto tarkastelevat aihetta johtamisen, psykologian ja yrittäjyyden näkökulmista uudessa nelivuotisessa Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa osana BioFuture2025 -akatemiaohjelmaa. Vaasan yliopiston osuus Suomen Akatemian hankkeeseen myöntämästä rahoituksesta on runsaat 280 000 euroa.
Biotalous voisi tuoda Suomeen talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Siirtyminen biotalouteen ja esimerkiksi vanhoista öljypohjaisista materiaaleista uusien biomateriaalien käyttöön vaatii yrityksiltä teknologisen osaamista, innovointihalukkuutta ja kykyä tunnistaa uusia mahdollisuuksia. Lisäksi yrityksillä pitää olla rohkeutta tarttua ja investoida näihin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
– Tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Uuteen teknologiaan tai raaka-aineeseen siirtyminen vaatii epävarmuuden sietokykyä sekä henkistä valmiutta mahdolliseen epäonnistumiseen. Päätös siirtymisestä biotalouteen sisältääkin sekä järki- että tunneperäisiä argumentteja. Näiden ymmärtäminen on tutkimuksemme tavoite, sanoo yliopistotutkija Henri Hakala Vaasan yliopiston johtamisen yksiköstä.
Yleensä ajatellaan, että yritys toimii järjen äänellä – rationaalisesti. Päätöksentekoa perustellaan esimerkiksi järkiperäisillä kustannus- ja kannattavuustekijöillä.
– Toisaalta tutkimustulokset osoittavat, että päätöksentekijät nojaavat paljon myös tunteisiinsa. Tämä pätee myös yritysten siirtyessä biotalouteen, sillä yritykset eivät välttämättä vaihda tutuista ja turvallisista materiaaleista uusiin biomateriaaleihin ainoastaan järkiperäisistä syistä.
Järjen ja tunteen liitto?
Aiempi tutkimus ei ole juurikaan tarkastellut miten järki ja tunteet toimivat yhdessä. Uudessa hankkeessa tutkitaan sitä, millaiset tunteet erityisesti auttavat tai hankaloittavat epävarmojen tilanteiden järkiperäistä käsittelyä ja ylläpitävät sitä sinnikkyyttä, jota uudenlaiseen liiketoimintaan siirtyminen yritysjohtajilta väistämättä vaatii.
– On tärkeä ymmärtää päätöksenteon prosessia. Millaisia järki- ja tunneperäisiä tekijöitä päätöksentekoon liittyy ja millainen on niiden yhteisvaikutus yritysten pohtiessa siirtymistä biotalouteen, Hakala sanoo.
Yleisemmällä tasolla tutkimuksen toivotaan lisäävän ymmärrystä siitä, kuinka yritysjohtajat arvioivat liiketoimintamahdollisuuksia, jotka materiaalien ja teknologioiden uutuuden vuoksi sisältävät erityisen paljon epävarmuutta.
Suomen Akatemialta nelivuotinen rahoitus
Tutkimusprojekti ”Tuntuu järkevältä: yritysjohtajan rationaaliset ja emotionaaliset haasteet siirtymässä biotalouteen” toteutetaan kolmen yliopiston tiiviissä yhteistyössä. Projektia johtavat professori Teemu Kautonen Aalto-yliopistosta (yrittäjyys), professori Katariina Salmela-Aro Jyväskylän yliopistosta (psykologia) sekä yliopistotutkija Henri Hakala Vaasan yliopistosta (johtaminen). Mukana on myös kansainvälisiä tutkijakumppaneita Sveitsistä, Yhdysvalloista ja Singaporesta.
– Tutkimme aihetta johtajuuden, yrittäjyyden ja psykologian näkökulmista esimerkiksi kyselyin, haastatteluin ja teknologisten apuvälineiden kuten älylaitteiden avulla. Tutkimuskohteenamme ovat yrittäjät ja yritysjohtajat.
Suomen Akatemia on myöntänyt yliopistoille runsaan 950 000 euron rahoituksen BioFuture2025-akatemiaohjelmasta. Vaasan yliopiston osuus tästä on runsaat 280 000 euroa, Aalto-yliopiston liki 350 000 euroa ja Jyväskylän yliopiston runsaat 320 000 euroa.
Lisätiedot:
Yliopistotutkija Henri Hakala, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8440, henri.hakala(at)uwasa.fi
Professori Teemu Kautonen, Aalto-yliopisto, puh. 050 360 9389, teemu.kautonen(at)aalto.fi
Professori Katariina Salmela-Aro, Jyväskylän yliopisto, puh. 050 4155283 , katariina.salmela-aro(at)jyu.fi, katariina.salmela-aro(at)helsinki.fi
Mitä mieltä olit jutusta?