Määrääkö lemmikki kuluttamisestasi?
Lemmikit ovat yhä merkittävämpi osa suomalaista kulutusyhteiskuntaa sekä määrällisesti mitattuna että symbolisena ilmiönä. Syrjälä on huomannut, että lemmikinomistaja huomioi lemmikkinsä myös niissä kulutuspäätöksissä, jotka eivät suoranaisesti edes liity lemmikkiin. Esimerkiksi auto saatetaan valita koiran koon mukaan ja kodin lattiamateriaalivalinnoissa huomioidaan lemmikin tassujen pitävyys. Toisinaan jopa asuvalinnatkin tehdään sen mukaan, etteivät lemmikin karvat erottuisi kuosista.
- Lemmikkeihin liittyvän kulutuksen lisääntyminen ja monipuolistuminen johtuu luonnollisesti siitä, että suomalaisilla on yhä enemmän lemmikkejä. Lemmikkejä hankintaan, koska niiden odotetaan tarjoavan omistajilleen kumppanuutta, tukea ja vauhtia hyvinvointiin.
Ostopäätöksen takana ihminen?
Vaikka Mirrille tai Rekulle on yhdentekevää, mitä brändiä kaulapanta tai torkkupeitto edustaa, niin ne osallistuvat silti aktiivisesti kulutuspäätösten tekemiseen. Esimerkiksi ihminen on voinut valita lemmikilleen kodin sisustukseen sopivan pedin, mutta se jää käyttämättä, koska lemmikki ei yksinkertaisesti suostu nukkumaan siinä. Tai vastaavasti eläinlääkäriasema on voinut valikoitua sen mukaan, missä lemmikki vaikuttaa viihtyvän parhaiten.
Lemmikki siis näyttäytyy monessa mielessä kulutuskokemuksien todellisena kokijana. Tällöin ihmisen tehtäväksi voi pahimmillaan tai parhaimmillaan jäädä vain maksajan rooli.
- Lemmikki on aktiivinen toimija, joka kokee, tuntee, kärsii sekä käyttää tavaroita ja palveluita, joita omistaja sille tarjoaa. Esimerkiksi harrastusyhteisössä monet lemmikille suunnatut palvelut, kuten koirahieronta voivat rakentua suorastaan välttämättömiksi kulutuksen kohteiksi ja välineeksi omistajan kuluttajaidentiteetin rakennuksessa.
Lisätietoja: Henna Syrjälä, p. 029 449 8483, henna.syrjala(at)uwasa.fi
Teksti: Tiia Alkkiomäki