Kuka korjaisi tai rakentaisi pohjalaistalon? – yritysverkosto vahvaksi uudella hankkeella

Pohjalaistaloverkosto on ryhmä, johon kuuluu pohjalaistalokulttuurin kehittämisestä kiinnostuneita yrityksiä sekä valittu joukko vanhoja pohjalaistaloja omistajineen. Mukana on myös pohjalaista rakennusperintöä tutkiva Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Hautamäen mukaan vanhojen rakennusten omistajat ovat yhä tietoisempia kulttuuriarvoista ja kiinnostuneita oikeiden korjausmenetelmien ja -materiaalien käyttämisestä. Heidän on kuitenkin varsin vaikea löytää asiantuntevaa korjausrakentamisen neuvontaa ja yrityksiä, jotka vastaavat heidän erityistarpeisiinsa.

Yhteismarkkinointia ja yhteistyötä

POVER-hankkeessa autetaankin mukaan tulevia yrityksiä luomaan olemassa olevista tuotteistaan ja palveluistaan pohjalaistalokulttuurin säilyttämistä ja kehittämistä tukeva kokonaisuus markkinoitavaksi yhdessä.

Hankkeessa kehitetään verkoston yritysten keskinäistä yhteistyötä, verkoston tunnettuutta, saatavuutta, kilpailukykyä ja tehokasta resurssien käyttöä markkinoinnissa.

Tunnettuus ja yhteistyö vahvistuvat muun muassa internet-portaalilla, johon kootaan pohjalaistalokulttuuriin liittyvää tietoa sekä tietoa alan yrityksistä ja osaajista Etelä-Pohjanmaalla niin, että tiedot löytyvät jatkossa yhdestä paikasta.

Luvassa on myös yhteinen esite, lehti-ilmoituksia, radiokampanjaa, messunäkyvyyttä Seinäjoen asuntomessuilla ja etenkin messujen oheiskohteessa Kitinojan perinnekylässä.

– Hankkeen loppupuolella tavoitteena on kehittää Pohjalaistaloverkostolle laadun takeena oleva tavaramerkki, jonka käyttämisen ehdoista sovitaan erikseen, Hautamäki kertoo.

Kysyntää auttaa, että kuluttamisen kulttuuri on muuttumassa. Myös rakennushankkeilta halutaan ekologisia, energiaa ja luontoa säästäviä sekä entistä puhtaampia, turvallisempia ja terveellisempiä ratkaisuja.

Tilaa perinteen säilyttäjille ja sen kehittäjille

Hautamäen mukaan Pohjalaistaloverkoston nykyisten jäsenten lisäksi hankkeeseen voivat osallistua myös muut sellaiset yritykset, joiden tuotanto ja osaaminen palvelevat vanhojen rakennusten asiantuntevaa korjaamista, perinteistä rakentamisen kulttuuria kunnioittavaa uudisrakentamista sekä pohjalaistaloon suunniteltua kalustamista ja sisustamista.

Eikä hanke ole tarkoitettu vain vanhan säilyttäjille, vaan myös pohjalaistalokulttuurin kehittäjille.

– Osallistujat voivat jakautua sekä vanhalle perinteelle jatkumoa hakeviin, että alkuperäisen pohjalta tuotantoa modernisoiviin eteläpohjalaisiin yrityksiin, Hautamäki lupaa.

Hautamäen mukaan verkoston täydentämiseksi tarvitaan lisää yrityksiä ja ammattilaisia. Lista on varsin pitkä.

– Esimerkiksi hirsirakentamiseen erikoistuneet yritykset, luonnonmukaisia eristeitä valmistavat yritykset, erikoistarpeita ymmärtävät LVIS-suunnittelijat, saumapelti-, tiili- ja huopakatteiden asentajat, sekä vuorilautoja ja listoja ynnä muita erityisiä puutuotteita valmistavat sahat ja höyläämöt ovat tarpeen täydentämään verkostokokonaisuutta. Vastaaville mestareille on kysyntää, perinteisen muurauksen taitajia kaivataan, ja hyviä kirvesmiehiä tarvitaan aina. Mukaan tarvitaan myös muotoilijoita, jotka voivat suunnitella pohjalaistaloon sopivia keittiökaapistoja ja muita kalusteita sekä puuseppiä, jotka osaavat toteuttaa suunnitelmat, Hautamäki sanoo.

Lisää tarjontaa halutaan myös pohjalaistalon sisustuksen suunnitteluun. Koristemaalausten tekijät ja käsityöläiset, jotka valmistavat käyttöesineitä kuten lamppuja, mattoja ja huonetekstiilejä, ovat Hautamäen mukaan tärkeä osa pohjalaistalokulttuurin kehittämistä. Myös pohjalaistalon piharakentaminen kaipaa osaavia ammattilaisia.

– Oleellista on, että hankkeeseen osallistuvilla on eteläpohjalaisen rakennusperinteen ja asumisen kulttuurin tuntemusta tai halu perehtyä niihin siten, että niitä voidaan verkostoyhteistyöllä vahvistaa ja kehittää, Hautamäki kuvailee.

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Taina Hautamäki, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8256, taina.hautamaki(at)uwasa.fi