Terminologinen tutkimus auttaa ihmisiä ymmärtämään toisiaan
Terminologia on tieteenala, joka tutkii erikoisalojen käsitteitä, termejä ja termistöjä. Eri aloilla on oma erikoistunut sanastonsa, joka auttaa alan ihmisiä keskustelemaan keskenään ikään kuin samalla kielellä.
– Tarvitsemme terminologiaa jäsentämään, selventämään ja tehostamaan viestintää, jotta ymmärrämme toisiamme. Kyseessä on usein turvallisuusasia, eli jos vaikkapa lennonjohto ja lentäjät käyttäisivät keskenään eri termejä miten sattuu, niin melkoinen kaaos siitä syntyisi, kielikeskus Linginnon johtaja Nina Pilke kuvailee.
Terminologisella tutkimuksella syvät juuret Vaasan yliopistossa
Vaasan yliopistossa tehty terminologiatyö on kansainvälisesti ja kansallisesti verkottunutta niin terminologiaorganisaatioiden, muiden yliopistojen kuin julkisen sektorin ja yritysten kanssa. Alan tutkimustyö keskittyy käsitejärjestelmiin, termistöjen kehittämiseen, käyttöön ja hallintaan eri tieteenaloilla, kuten tekniikassa, lääketieteessä ja oikeustieteessä.
Terminologian tutkimus Vaasan yliopistossa on peräisin 1980-luvulta. Vaasan yliopistossa kehitettiin tuolloin kieli- ja käännöstieteen tutkimusta ja koulutusta. Kehitys perustui erikoiskielten tutkimukseen (josta käytetään lyhennettä LSP eli Language for Special Purposes) erityisesti ruotsin kielen oppiaineessa, jossa keskityttiin tieteelliseen, tekniseen ja popularisoituun kielenkäyttöön ja terminologiaan.
Viestintätieteiden laitoksen perustamisen jälkeen vuonna 1990 ammattikielten tutkimus tehostui ja kehittyi erikoisalaviestinnän suuntaan ja siirtyi näin osaksi viestintätieteellistä tutkimusta. Vaasan yliopisto oli tuolloin ainoa yliopisto Suomessa, joka tarjosi terminologian opintoja sivuaineena.
Yhä edelleen terminologinen tutkimus on elinvoimaista Vaasan yliopistossa. Viestintätieteiden oppiaine tarjoaa kaikille Vaasan yliopiston opiskelijoille avoimen terminologian 15 opintopisteen opintokokonaisuuden, jossa harjaannutetaan kykyä hahmottaa asioiden välisiä suhteita ja selkeyttää käsitteistöjä ja termistöjä.
– Taitoa tarvitaan ihan kaikkien alojen kaikissa asiantuntijatehtävissä selkeään ja kohderyhmän huomioivaan viestintään, yliopistonlehtori Niina Nissilä kertoo.
Vaikuttavaa ja kansainvälistä tutkimusta
Vaasan yliopiston tutkijat ovat olleet mukana perustamassa yhteispohjoismaista Nordterm-järjestöä 1970-luvulla, ja he toimivat yhteisössä edelleen aktiivisesti. Yksi Nordtermin perustehtävistä on terminologia-alan tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen ja vahvistaminen. Vaasan tutkijat ovat olleet järjestämässä alan seminaareja ja koulutustilaisuuksia sekä yhteispohjoismaista Termdist-verkkokurssia Nordtermin puitteissa. He ovat myös toimineet aktiivisesti alan kansainvälisissä yhdistyksissä.
Kansainvälisessä yhteistyössä on syntynyt muun muassa oppikirjoja, kokoomateoksia, artikkeleita, yhteistyöprojekteja yritysten kanssa, osallistumista kansainväliseen standardityöhön, Suomessa ja ulkomailla järjestettyjä kursseja ja työpajoja sekä terminologisten resurssien tarjontaa verkossa (Terminology Forum). Terminology Forum kokoaa sekä ammattilaisten että maallikoiden hyödyksi linkkejä terminologia-alan toimijoiden sivustoille ja eri alojen verkkosanastoihin.
– Uusia käsitteitä ja termejä syntyy eri aloilla ja eri kielissä jatkuvasti, kansainvälisyys ja monikielisyys on siksi terminologisen tutkimuksen peruspilareita. Tänä vuonna olemme tavanneet kollegoitamme eri puolilta maailmaa alan konferensseissa Brysselissä ja Tukholmassa, kertoo Pilke.
Vahvasti mukana standardityössä
Vaasan yliopiston emeritaprofessori Anita Nuopponen on vuosien ajan osallistunut kansainvälisen standardisoimisorganisaatio ISO:n tekniseen komiteaan TC37 Language and Terminology, ja on ollut aktiivisesti mukana laatimassa terminologiaa koskevia standardeja, Terminology work — Principles and methods ISO 704 ja Terminology work – Vocabulary ISO 1087.
Nuopponen pääsi mukaan, sillä hänet tunnettiin ansioituneena terminologisen käsiteanalyysin tutkijana ja kehittäjänä.
- Tavoitteeni jo 80-luvun alussa gradua tehdessäni oli päästä mukaan tekemään ISO:n standardeja, sillä ne olivat gradussani tärkeitä lähteitä. Nyt olen ollut jo pitkään tavoitteessani. Standardi 704 kohdalla väitöskirjassa luomaani käsitesuhdeluokitusta lainattiin kattavasti ja kolme artikkeliani pääsi lähdeluetteloon.
