Tohtorikoulutus vie yhä useammin myös yritysmaailmaan

Kansallisen tohtorikoulutuspäivän tämän vuoden teemana oli "Tohtorikoulutuksella tulevaisuutta", joka oli aiheena myös päivän pääpuheenvuorossa. Opetusneuvos Paavo-Petri Ahonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi yleisölle muun muassa eduskunnassa käsittelyssä olevasta hallituksen budjettiesityksestä, johon sisältyy uusi kansallinen tohtorikoulutuspilotti.

Image

– Kyseessä on suuri tiedepoliittinen investointi, neljän vuoden aikana yhteensä 269 miljoonaa euroa. Tämän ajatellaan riittävän tuhanteen väitöskirjatutkijapaikkaan yliopistoissa, kertoi Ahonen.

Suunnitellun pilotin tuomat lisäpaikat olisi tarkoitettu tohtoriopiskelijoille, joilla ei ole aiempaa jatko-opiskeluoikeutta. Pilotissa tohtorikoulutettaville maksettaisiin palkkaa kolmen vuoden ajan. Tällä hetkellä suomalaisista yliopistoista valmistuu vuosittain noin 1600–1800 tohtoria, joten kyseessä olisi merkittävä lisäys.

Vahva osaaminen on tohtorin valtti, mutta työelämässä vaaditaan myös muita taitoja

Aamupäivän paneelikeskustelussa pureuduttiin muun muassa tohtoreiden työelämätaitoihin ja siihen, miksi työnantajat haluavat palkata tohtoreita.

Tohtorin työpaikka löytyy tulevina vuosina yhä useammin yliopiston sijasta yrityksestä tai muusta organisaatiosta. Tämä vaikuttaa myös tohtoreilta työelämässä vaadittaviin taitoihin. Paneelikeskustelua moderoineen Vaasan yliopiston tutkijakoulun johtajan ja tutkimuksen vararehtorin Mika Grundströmin mukaan tohtoreilta vaaditaan työelämässä oman alan erikoisosaamisen lisäksi muun muassa monitieteisyyttä, kommunikointitaitoa, vaikuttamisen taitoja sekä kykyä oppia uutta ja kykyä oppia pois entisestä. Uteliaisuus uuden äärellä on Grundströmin mielestä vahva voimavara.

Paneelissa olivat mukana Grundströmin ja Paavo-Petri Ahosen lisäksi yritysmaailman ja tohtorit yhdistävän Post Docs in Companies (PoDoCo) -ohjelman vetäjä Seppo Tikkanen DIMECC Oy:stä sekä tohtorikoulutuksen palvelupäällikkö Erkki Raulo Helsingin yliopistosta.

– Tohtoreilta vaaditaan tietysti oman alan osaamista. Myös verkostoituminen uudessa ympäristössä on tärkeää. Verkostoja kannattaa kasvattaa jo tohtoriopintojen aikana, sanoo Tikkanen, kun häneltä kysytään, mitä taitoja tohtorilla kannattaisi yrityselämässä olla.

Lisäksi uran karttuessa tohtorin olisi hyvä kerryttää vaikkapa fasilitointi- tai esimiestaitoja.

Image

Yksityisen sektorin osuus tohtorien työllistäjänä on kasvussa

Yliopistosektori oli Sivistan eli Sivistystyönantajien syyskuussa julkaistun Tohtorit työelämässä -tilastokatsauksen mukaan edelleen suurin tohtoreiden työllistäjä, mutta sen osuus on tasaisesti pienentynyt ja yksityisen sektorin osuus vastaavasti kasvanut. Mikäli kehitys jatkaa samaan suuntaan, yksityinen sektori ohittaa yliopistosektorin suurimpana tohtoreiden työllistäjänä parin vuoden kuluttua.

Katsauksen mukaan tohtoreiden osuus on kasvanut nopeasti erityisesti erilaisissa liike-elämän palveluissa. Eniten yksityiselle sektorille työllistytään tekniikan alan tohtorikoulutuksella. Tarvetta uusille tohtoreille yrityksissä lisää tällä hetkellä esimerkiksi TKI-rahoituksen merkittävä kasvattaminen.

– Osaamistarpeet yrityksissä ja organisaatioissa kasvavat. On tarve sekä leventää että syventää osaamista. Uudet tutkimusnäytöt eri aloilta lisäävät tietomassaa ja omaksuttavaa tietomäärää. Yritykset elävät entistä monimutkaisemmassa maailmassa, jossa tulee ymmärtää laajoja toisiinsa kietoutuneita kokonaisuuksia, Grundström avaa yritysten kiinnostusta ja tarvetta palkata tohtoreita.

Rinnakkaissessioissa nousivat esiin tekoäly, yhteisöllisyys ja tohtoriopintojen rahoitus

Kansallisen tohtorikoulutuspäivän iltapäivän rinnakkaissessioissa käsiteltiin väitöskirjatutkijoiden tieteenalat ylittävää yhteisöllisyyttä, tohtoriopintojen kurssitoteutuksia, tutkijakoulutuksen rahoitusta osana TKI-toimenpiteitä sekä tekoälyn suhdetta tohtoriopintoihin.

Päivä oli suunnattu kaikille tohtorikoulutuksen kehittämisestä kiinnostuneille, erityisesti tohtorikoulutuksen parissa työskenteleville, väitöskirjojen ohjaajille ja väitöskirjatutkijoille. 

Image

Vaasan yliopiston tutkijakoulun koordinaattori, erityisasiantuntija Niklas Lundström toivoo, että päivä tarjosi tohtorikoulutuksen ja tohtoriohjelmien parissa työskenteleville hyvän mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia tohtorikoulutuksen ajankohtaisista aiheista.

– Oli mielenkiintoista kuulla tulevaisuuden työelämästä tohtoreiden näkökulmasta. Lisäksi esimerkiksi tekoälyn käyttö tohtoriopinnoissa ja tohtoriopintojen rahoitukseen liittyvät kysymykset ovat juuri nyt kuumia aiheita.

Lundström uskoo, että päivä tarjosi kiinnostavan ja laajan kattauksen aiheesta myös tohtoriopintojaan tekeville väitöskirjatutkijoille.

– Parhaassa tapauksessa he huomaavat, miten väitöskirjan tekeminen linkittyy ympäröivään yhteiskuntaan muutenkin kuin tutkimusaiheen vinkkelistä. Tohtoriksi opiskelu voi avata ovia moniin mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin, hän sanoo.

Image