Vaasan yliopistoon syntyy uusi kielikeskus – johtajaksi Nina Pilke

Uutisen oletuskuva
Vaasan yliopiston kielipalvelut muuttuu ensi vuoden alusta uudeksi Vaasan yliopiston kielikeskukseksi. Keskuksen uuden johtajan, professori Nina Pilkkeen mukaan kielikeskus aikoo pyrkiä yhteistyöhön muiden Vaasan alueen korkeakoulujen kanssa. Opiskelijoille luvassa on kattava tarjotin pakollisia ja vapaaehtoisia kieliopintoja, joissa huomioidaan niin opiskelun joustavuus, opintojen sujuva eteneminen kuin työelämävalmiuksien kehittäminenkin.
Hyvät kieli- ja viestintätaidot ovat yhä oleellisempi osa työelämässä vaadittua osaamista, sanoo Vaasan yliopiston kielikeskuksen johtaja Nina Pilke. Kuvaaja: Riikka Kalmi

Elokuussa johtajana aloittaneen Pilkkeen mukaan neuvotteluja yhteistyöstä ollaan nyt aloittamassa Hankenin kanssa.

– Hanken on ensimmäinen mahdollinen kumppani. Kyse on ainakin yhteistyöstä, mutta on puhuttu myös yhteisestä kielikeskuksesta, Pilke sanoo.

Muita mahdollisia yhteistyötahoja ovat Åbo Akademi sekä alueen ammattikorkeakoulut.

Kielikeskus aikoo olla Pilkkeen mukaan olla dynaaminen yksikkö, jossa kieltenopetus ei jää paikalleen, vaan sitä kehitetään jatkuvasti tutkimuksen ja yhteistyön avulla.

Vaasan yliopiston kielikeskus on esimerkiksi parhaillaan mukana neljän yliopiston ja kahdeksan ammattikorkeakoulun yhteisessä eli DIGIJOUJOU-hankkeessa, jossa on kyse suomen ja ruotsin kielen joustavasta oppimisesta ja ohjauksesta tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Kolmivuotinen hanke on saanut liki 1,8 miljoonaa euroa kärkihankerahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Ajatuksena ei ole luoda ainoastaan korkeakoulujen yhteiskäyttöön tulevia verkkomateriaaleja, vaan myös uusia toimintamalleja sekä monimuotoista ja monimediaista uutta pedagogiikkaa.

– Olen juuri lähettänyt hankehakemuksen tutkimusprojektiin ”MyTerms in business”. Hankkeessa ovat kielikeskuksen lisäksi mukana Vaasan yliopiston rahoituksen ja laskentatoimen sekä viestinnän yksiköt, Helsingin yliopiston tieteen termipankki sekä Aalto-yliopiston kielikeskus, johtaja Pilke kertoo.

Vaasan yliopiston tutkintoon johtava kieltenopetus- ja tutkimus siirtyi liikkeenluovutuksena elokuussa Vaasasta Jyväskylään. Uusi Vaasan yliopiston kielikeskus on osoitus siitä, että Vaasan monipuolinen kieltenopetus nähdään Vaasan yliopistossa tärkeänä osana laadukasta ja työelämärelevanttia korkeakoulutusta.

Hyvä kielitaito parantaa uramahdollisuuksia

Opiskelijoille uusi Kielikeskus tarkoittaa yhä joustavampien opintojen lisäksi uusia kielikursseja ja jopa uusia sivuainekokonaisuuksia.

Kielikeskuksen kielitarjottimella on tällä hetkellä suomea, ruotsia, englantia, saksaa, espanjaa, ranskaa ja venäjää sekä yhteistyössä Vaasan yliopiston avoimen yliopiston ja korkeakoulukonsortion kanssa kiinaa, japania, koreaa ja italiaa.

– Käymme nyt opetusta ja kursseja läpi, mietimme millaisia kursseja jatkossa tarjoamme. Jatkamme myös keskusteluja akateemisten yksiköiden kanssa ja selvitämme millaisia tarpeita heillä on, Pilke sanoo.

Hyvät kieli- ja viestintätaidot ovat yhä oleellisempi osa työelämässä vaadittua osaamista. Nina Pilke haluaisikin lisätä eri oppiaineiden ja kielten yhteistyötä yhdistämällä aineenopetusta ja alan viestintäkäytänteet ja termit tutuksi tuovaa kielikurssia.

– Kurssilla voidaan integroida kieliopetus ja substanssiopetus yhteen. Esimerkiksi voitaisiin oppia yhtä aikaa ruotsia ja tilintarkastusta. Erilaiset monikieliset opintokokonaisuudet puolestaan tukisivat osaltaan joustavaa asiantuntijuutta, Pilke sanoo.

Kipukohdat käydään läpi

Opiskelijoilta saatu palaute auttaa kehittämään Kielikeskuksen toimintaa. Opiskelijat ovat aiemmin kritisoineet esimerkiksi sitä, että joillekin pakollisille kielikursseille on ollut vaikea päästä ja opintojen suorittaminen on tämän vuoksi hidastunut. Lisäksi kursseista on ollut vaikea löytää tietoa.

– Uudistamme verkkosivumme ja teemme paljon työtä sen eteen, että opinnoistamme saa jatkossa helpommin tietoa, sanoo Nina Pilke.

Hän kertoo myös tarttuvansa pakollisten kielikurssien ruuhkautumisongelmaan, jotka saattavat jopa lykätä valmistumista.

– Seuraan heti syksystä millainen paine eri kursseilla on, kuinka paljon on ilmoittautuneita, kuinka monta opiskelijaa valitaan kurssille ja kuinka moni suorittaa kurssin. Ongelmana on myös se, että osa opiskelijoista ilmoittautuu kurssille, eikä peru osallistumistaan vaan jättää vain tulematta paikalle. Mietimme yhdessä opiskelijoiden kanssa, mitä asialle voisi tehdä.

Pitkän linjan yliopistolainen

Kielikeskuksen uudella johtajalla Nina Pilkkeellä on runsaasti kokemusta niin opettamisesta, tutkimisesta kuin johtamisestakin. Ennen uutta työtään Kielikeskuksen johtajana hän toimi useita vuosia Vaasan yliopiston ruotsin kielen professorina.

– Tulin Vaasan yliopistoon opiskelemaan ruotsin kieltä vuonna 1987 ja valmistuin maisteriksi vuonna 1992. Sivuaineeksi valitsin saksan ohella terminologian, joka oli silloin aivan uusi sivuainekokonaisuus Vaasan yliopistossa, Pilke sanoo.

Tie vei tutkimuksen ja opetuksen pariin. Pilke kertoo toimineensa aluksi ruotsinkielisen kielikylvyn Suomen kouluihin tuoneen, Vaasan yliopiston professori Christer Laurénin tutkimusapulaisena. Hän työskenteli tämän jälkeen tuntiopettajana, lehtorina ja yliassistenttina. Hän suoritti Vaasan yliopistossa lisensiaatintutkinnon ja väitteli vuonna 2000 tohtoriksi ruotsin kielestä ja erityisesti erikoisalaviestinnän tutkimuksesta. Väitöskirja käsitteli dynaamisia käsitteitä tekniikassa, lääketieteessä ja oikeustieteessä. Professoriksi hänet nimitettiin vuonna 2008. Pilke toimi viime vuoden puoleenväliin saakka myös filosofisen tiedekunnan varadekaanina.

Lisätiedot:

Nina Pilke, johtaja, Vaasan yliopiston kielikeskus puh. 029 449 8347 sähköposti: nina.pilke(at)uwasa.fi

Mitä mieltä olit jutusta?