Miten parantaa nuorten hyvinvointia koulussa ja työelämässä? Vastuuta ei voi sysätä vain yksilölle tai sote-palveluihin
Entistä nuoremmat uupuvat yhä varhaisemmassa vaiheessa elämäänsä, ja erityisesti korona-ajan jälkeen nuorten mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Vaasan yliopisto tutki Mielihyvin duunissa -hankkeessa, mitkä tekijät lisäävät tai vähentävät nuorten hyvinvointia koulussa, työelämässä ja työelämään siirryttäessä. Tutkimuksen tavoitteena on löytää keinoja, joilla voidaan parantaa nuorten mielen hyvinvointia ja myös ehkäistä ennalta mielenterveysongelmia.
Hankkeessa toteutettiin osallistava ilmiölähtöinen vaikuttavuuden arviointi, jossa järjestettiin työpajoja nuorille ja oppilaitosten sekä työnantajien edustajille.
– Työpajoissa keskusteltiin nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä koulu- ja työympäristöissä. Nuoret kertoivat, mitkä tekijät vaikuttavat heidän omaan hyvinvointiinsa, kun taas opettajat ja työnantajien edustajat pohtivat, mitkä tekijät estävät tai edistävät heidän mahdollisuuksiaan omassa työssään tukea nuorten hyvinvointia, sanoo vanhempi tutkija Paula Rossi Vaasan yliopistosta.
Nuorten ääni kuuluviin
Tutkimuksen tuloksena syntyi laaja aineisto nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja niiden välisistä suhteista. Keskeisimmät havainnot on koottu Vaasan yliopiston ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä toteuttamiin politiikkasuosituksiin, joista ensimmäinen julkaistiin marraskuussa 2024 ja toinen helmikuussa 2025. Suositukset tarjoavat konkreettisia toimenpide-ehdotuksia nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi ja sujuvien siirtymien tukemiseksi koulutuksesta työelämään.
Ensimmäisessä politiikkasuosituksessa korostetaan, että nuorten hyvinvoinnin ja työkyvyn vahvistaminen edellyttää systeemistä ymmärrystä sekä nuorten osallisuuden ja toimijuuden vahvistamista. Nuorten hyvinvoinnin ja kestävän työelämän tavoitteiden saavuttamiseksi kaikkien tulee työskennellä yhdessä. Osallistava, ilmiölähtöinen tarkastelu lisää systeemistä ymmärrystä auttaen hahmottamaan, miten nuorten hyvinvointiin liittyvät tekijät ovat yhteydessä toisiinsa ja miten nuorten hyvinvointia voidaan parhaiten tukea.
– Yksilön vastuuttamisen sijaan tarvitsemme vaikuttavia eli hyvinvointia vahvistavia toimenpiteitä sekä oppilaitoksissa ja työpaikoilla että yhteiskunnan tasolla. On tärkeää tunnistaa, että kompleksiset ilmiöt, kuten nuorten mielenterveyskriisi, eivät pysähdy politiikkasektorin, hallinnonalan tai palvelun rajalle. Systeeminen ymmärrys tekee näkyväksi sen, miten yhteisöissä ja yhteiskunnassa tapahtuvat asiat ja tehdyt päätökset vaikuttavat myös yksilöön, selvittää Rossi.
Tutkimus tuo esiin nuorten äänen ja kokemukset, jotka usein saattavat jäädä vähälle huomiolle päätöksenteossa.
– On tärkeää, että nuorilla ei vain ole ääni, jota kuullaan, vaan myös valtaa vaikuttaa heitä ja heidän tulevaisuuttaan koskeviin päätöksiin ja valintoihin oppilaitoksissa, työpaikoilla ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Samalla kehitetään kestävää työelämää meille kaikille. Nuoret ovat olleet mukana kaikessa hankkeen toiminnassa, ja käyttämämme tutkimusmenetelmän avulla saimme heidät heti mukaan keskustelemaan ja keskiöön – emme tutkimuksessa tee asioita nuorille vaan heidän kanssaan.
Nuorten hyvinvointia ei tueta vain sosiaali- ja terveyspalveluissa
Toisessa politiikkasuosituksessa tarkastellaan esimerkinomaisesti kolmea hyvinvoinnin solmukohtaa, joissa nuorten hyvinvointiin liittyvät tekijät tiivistyvät. Ensimmäinen solmukohta on nuorten yksilöllisyyden huomiointi, joka tarkoittaa yksilöllisten elämäntilanteiden, ominaisuuksien ja tarpeiden huomioimista. Toinen solmukohta on nuorelle sopiva työ, johon liittyvät työpaikkojen käytänteet, kuten selkeä tiedonkulku, oikeudenmukainen johtaminen, kunnolliset työvälineet ja mahdollisuus palautumiseen. Kolmas solmukohta on nuoren toimijuus yhteisöissä, joka tarkoittaa yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
– Kohdistamalla toimenpiteitä hyvinvoinnin solmukohtiin työpaikoilla, oppilaitoksissa ja yhteiskunnassa edistetään nuorten hyvinvointia ja rakennetaan samalla kestävää työelämää.
Suurin osa nuorten hyvinvointiin kouluissa ja työpaikoilla vaikuttavista tekijöistä on pieniä, mutta perustavanlaatuisia arjen vuorovaikutukseen ja toimintaan liittyviä asioita. Työpajoissa keskusteltiin esimerkiksi riittävästä tiedonkulusta, selkeistä ohjeista ja toimintatavoista, tervehtimisestä sekä arvostavasta vuorovaikutuksesta. Lisäksi nostettiin esiin hyvinvointia vahvistavina tekijöinä salliva suhtautuminen virheisiin sekä nuorten tarpeet tulla nähdyiksi, kuulluiksi ja kohdatuiksi.
– Vaikka mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat tärkeitä nuorille, jotka niitä tarvitsevat, nuorten mielenterveyskriisiä ei ratkaista ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Nuorten mielen hyvinvointia tuetaan yhteisöissä ja yhteiskunnassa, työpaikoilla ja luokkahuoneissa, käytävillä ja kahvitiloissa, jokaisessa kohtaamisessa. Voidaan esimerkiksi miettiä, miten vahvistetaan opettajan osaamista nuoren mielenterveyden tukemisessa, miten edistetään nuorten hoitoon pääsyä tai vähennetään nuorisotyöttömyyttä tai miten poliittisessa päätöksenteossa suhtaudutaan oppilaitosten rahoitukseen, jolla puolestaan voidaan taata opettajille riittävästi resursseja tukea nuoria oppilaitosten arjessa, toteaa Rossi.
Mielihyvin duunissa -hanke alkoi vuonna 2023 ja päättyi maaliskuussa 2025. Hanketta koordinoi Silta-Valmennusyhdistys, ja mukana olivat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kuntoutussäätiö, Mielenterveyden keskusliitto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Valo-Valmennusyhdistys, Vaasan yliopisto ja Väestöliiton Hyvinvointi Oy. Hankkeen rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Kuvat: Annamaria Palsi-Ikonen