Oivalluksia-podcast: Kompleksinen kokonaisturvallisuus

Kuuntele podcastia täältä: Oivalluksia-podcast: Jakso 18: Kompleksinen kokonaisturvallisuus

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat tuoneet monet kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen liittyvät huolenaiheet niin mediaan kuin kahvipöytäkeskusteluihinkin. Pitäisikö nyt kansalaisen varautua itse kriiseihin, vai voiko hän yhä tyynesti luottaa siihen, että yhteiskunta kyllä varautuu ja viranomaiset tietävät, mitä tekevät?

–  Kansainvälisessä vertailussa meillä on erittäin toimiva ja arvostettu huoltovarmuusjärjestelmä. Sen yksi ihan keskeinen vahvuus on yritysten vahva mukanaolo kansallisessa huoltovarmuustoiminnassa. Niin sanotut huoltovarmuuspoolit kokoavat eri toimialojen yrityksiä mukaan. Tämä on ihan poikkeuksellista, jos verrataan muihin EU-jäsenmaihin tai OECD-maihin, vakuuttaa yliopiston kompleksisuustutkimuksen ryhmää vetävä tutkimusjohtaja Petri Uusikylä.

– Isossa kuvassa voi kyllä sanoa, että suomalainen yhteiskunta on suhteellisen hyvin varautunut erilaisiin kriiseihin. Mutta tietysti kriiseihin liittyy  aina se ulottuvuus, että ne ovat määritelmällisesti yllätyksellisiä. On vaikea  kuvitella jotain, mitä ei olla ehkä aiemmin koettu, sanoo sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Harri Jalonen.

Jalonen muistuttaa  lohdullisesti siitä, että kohdattu kriisi voi tuoda ikävän yllätyksen lisäksi mukanaan myös jotain myönteistä.

– Esimerkiksi tämä edelleen käynnissä oleva koronapandemia oli myös stressitesti yhteiskunnallemme. Se viritti yhteiskunnan. Kaikki ei mennyt putkeen, ainakaan alkuvaiheessa, mutta samalla kriisi synnytti uusia yhteistyömalleja. Esimerkiksi tiedonkulku on huomattavasti parantunut valtionhallinnon eri sektoreiden välillä, samoin alueiden ja keskushallinnon välillä. Ne ovat kaikki sellaisia asioita, jotka toimivat myös muunlaisissa kriiseissä,  että siinä mielessä meitä on koeteltu.

Kansalaiset resilienssi- ja varautumiskeskustelun agendalle

Uusikylän mukaan kansalaisten omaehtoinen varautuminen on tärkeä asia, joka on jäänyt resilienssi- ja varautumiskeskustelussa vähän vähemmälle huomiolle. Hän soisi myös, että kansakunnan henkisestä kriisinkestävyydestä puhuttaisiin nykyistä enemmän,

Sekä Uusikylä että Jalonen tunnistavat, että kansalaisten kriisitietoisuus on lisääntynyt niin koronapandemian kuin Ukrainan sodan myötä. Tällä on sekä myönteisiä että kielteisiä puolia.

– Ymmärretään ne nyky-yhteiskunnan uhkat ja vaikuttamisen keinot eri tavalla kuin ehkä vielä muutama vuosi sitten. Kriisit ovat kuitenkin omiaan lisäämään myös kansalaisten huolta ja pelkoa - myös irrationaalisia pelkoja, sanoo Uusikylä.

Kansalaisilla on oma roolinsa varautumisessa ja kokonaisturvallisuudessa.  Esimerkiksi jos puhutaan hybridiuhkista, niin hänen tulee pitää huolta esimerkiksi omasta perustietoturvastaan ja siitä, ettei vaikkapa anna huolimattomuuttaan tietokonettaan bottiarmeijan käsiin. Toisaalta kansalaisilta vaaditaan myös malttia ja luottamusta viranomaisiin poikkeus- ja häiriötilanteiden keskellä. Poikkeustilanteessa pitää olla valmis myös joustamaan omasta mukavuudestaan ja arjen sujuvuudesta.

– Kansalaisten on ilman muuta niin kuin järkevää huolehtia siitä, että häiriötilanteissa on elintarvikkeita, energiaa ja  oman arjen jatkuvuus on turvattu, mutta siinäkin menee rajansa. Täytyy miettiä, että mikä on riskeihin mitoitettuna niin liiallista toimintaa, sanoo Uusikylä.

Varautumiskeskustelu on paikoin jopa ryöpsähdellyt uusiin ulottuvuuksiin sosiaalisessa mediassa. On kerrottu, kuinka apteekista on haettu joditabletit ja esitelty omia kotivaroja.

– Sinällään harmiton asia, jos sitä alkaa olla riittävän paljon (sosiaalisen median keskustelussa),  saattaa muodostaa kansakunnan kollektiivisessa ymmärryksessä ehkä tarpeetonta huolta. Siinä mielessä katsoisin myös peiliin kansalaisena, muistuttaa Jalonen.

Uusikylä ja Jalonen ovat parhaillaan mukana Suomen Akatemian rahoittamassa ja Vaasan yliopiston johtamassa IRWIN-hankkeessa, jossa tutkitaan tiedon huoltovarmuutta, eli niin sanottua informaatioresilienssiä kompleksisessa ympäristössä, ja samalla kehitetään osallistavaa kansallisen varautumisen mallia. 

• Kuuntele podcastia täältä: Oivalluksia-podcast: Jakso 18: Kompleksinen kokonaisturvallisuus
• Jakson tekstivastine

Lisätiedot

Professori Harri Jalonen, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8596 , harri.jalonen@uwasa.fi
Tutkimusjohtaja Petri Uusikylä, Vaasan yliopisto, petri.uusikyla@uwasa.fi

Oivalluksia-podcast

Oivalluksia on Vaasan yliopiston uusi tiedepodcast, joka tarjoaa uutta tieteellistä tietoa, oivalluksia ja havaintoja. Podcastin jaksoissa tartutaan ajankohtaisiin teemoihin ja kiinnostaviin ilmiöihin. Keskustelemassa ovat eri alojen tutkijat. Heitä jututtaa toimittaja Anssi Marttinen Radio Vaasasta.

Oivalluksia-podcastia voit kuunnella:

• Soundcloud: https://soundcloud.com/univaasa/sets/oivalluksia-podcast
• Spotify: https://spoti.fi/2NOBuBA
• Apple podcasts: https://podcasts.apple.com/us/podcast/id1504856829
• Supla: https://www.supla.fi/podcast/oivalluksia-podcast